1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. strutsi

Strutsi ei pakkasesta rutkuta

Talvi on hiipinyt myös Syrjäsen strutsitilalle. Talvi ei aiheuta suurta päänvaivaa strutsien eli pälkäneläisittäin rutsien asuinjärjestelyissä, sillä etelän ihme saattaa viettää yön ulkona jopa yli 30 asteen pakkasessa.

Kuva: YLE Tampere

Lihaa tuottava Syrjysen tila Pälkäneellä Pirkanmaalla on erikoistunut strutsien kasvatukseen, mutta laitumella käyskentelee myös ylämaan karjaa. Isäntä Ari Syrjynen myöntää, ettei strutsi ole vienyt jouluruoan päätähden paikkaa.

- Possu on perinteinen jouluruoka, sitä on meilläkin pöydässä.

Vaikka kinkun asema ei vielä horju edes Pälkäneellä, on strutsin liha ollut suosittua muina juhlapyhinä. Itsenäisyyspäivänä oli Syrjysen mukaan piikki myynnissä ja pyhäinmiestenpäivän tienoolla oli myös kysyntää. Syrjynen veikkaa myös uuden vuoden juhlaan vaihtoehdoksi vähärasvaista strutsia.

- Kun on nasuun kyllästytty, niin sitä haetaan jo jotain kevyempää syötävää. Jos haluaa herkutella terveellisesti, niin rutsi on siihen oiva.

Strutsihallissa on yhtä kylmä kuin ulkona

Strutsi ei hermostu kahdenkymmenen asteen pakkasistakaan. Strutsit viedään talvella halliin yöksi suojaan, mutta lintujen siirtyminen ei aina onnistu. Ari Syrjynen muistelee, kun yksi strutsilauma ei suostunut eräänä talvi-iltana siirtymään sisätiloihin.

- Silloin oli 32 astetta pakkasta, eivätkä ne olleet aamulla mottiskaan.

Strutsit itsessään tuottavat paljon lämpöä, eikä hallia lämmitetä. Päinvastoin, imurit aamulla poistavat lämpöä. Lämpötila ei saa nousta liian korkealle, sillä liian iso lämpötilavaihtelu aiheuttaisi linnuille sairauksia.

Lintua lämmittää myös vahva sulkapeite ja paksu nahka. Rasvakerros suojaa elimistöä heti nahan alla.

Strutsilla on todella iso sydän. Aikuisella linnulla sydän on ihmissydämeen verrattuna kaksinkertainen. Kokoon nähden linnussa on Syrjysen mukaan vain pieni tippa verta, toisin sanoen veri virtaa vinhaa vauhtia. Voimakas verenkierto pitää myös talvipakkasella lämpimänä.

Oljissa pöyhien puhtaaksi

Suomalaiset talvet ovat näinä päivinä vaativia farmarille. Vesikelit tuovat kuraa karsinoihin, mikä tietää paljon sotkua. Kuivikkeita pitää vaihtaa tarpeeksi usein. Strutsit osaavat kuitenkin huolehtia itsestään.

- Onneksi ei tarvitse saippuavedellä alkaa putsailla, Syrjynen naureskelee.

Strutsille pitää laittaa myös talvisin hyvä peseytymisalusta. Ensin levitetään kymmenen sentin turvepehku ja sen päälle olkikerros. Kesäisin kylvetään hiekassa ja talvisin oljissa.

Ei älykäs, mutta tarpeeksi viisas

Strutsia pidetään varsin tyhmänä eläimenä. Strutsitilan isäntä Ari Syrjynen myöntää, ettei linnut mitään järjen jättiläisiä ole.

- Kyllä ne tyytyvät aika vähään. Kun palvelu pelaa, niin kyllä ne siellä viihtyvät.

Isäntä epäilee, ettei strutsien päässä ei liiku varmastikaan muuta kuin välttämätön.

- Huono on näille mitään temppuja opettaa. Hyvä, kun saa rutiinit perille, Syrjynen naurahtaa.

Silti Syrjynen ei aliarvioisi lintujen viisautta, älykkyyttä kun on monenlaista. Strutsi on yksi vanhimmista maapallon eläimistä, krokotiilin kanssa se on elänyt pallolla jo yli 200 miljoonaa vuotta.

- Se ei osaa kuin pari juttua, mutta se osaa ne tosi hyvin: ruoanhankinnan ja lisääntymisen. Niillähän sitä pärjää jo pitkälle.

Untuvikosta satakiloiseksi vuodessa

Nyt hallissa kirmaavat poikaset syntyivät heinäkuun alussa. Silloin ne olivat 15-20 cm pitkiä ja painoa oli 700g. Nyt nämä viime kesän untuvikot ovat 70-kiloisia miehen mittaisia lintuja.

Syrjysen tilalla strutsit saavat elää 14-18 kuukauden ikään. Vähän yli vuoden ikäiset linnut painavat jo 130-150 kg, mutta lihaa niistä saa 35-40 kg. Hävikki on aikamoinen, mutta linnuksi strutsista saa paljon lihaa.

Talvisin sulkapeite ei muutu. Nuoren strutsin ruskeavoittoinen sulkapeite muuttuu 10-11 kuukauden murrosiässä. Kukoista tulee mustia ja naaraista harmaita.

Joulumunasta on moneksi

Jouluksi strutsitilalla laitetaan karsinat tip top-kuntoon. Eläimet viihtyvät silloin erityisen hyvin ja talon väellekin tulee eläinten hyvinvoinnista hyvä mieli.

Hyvästä hoidosta on kiitollinen ainakin 14-vuotias naarasstrutsi Fiia, joka munii joka joulu munan. Strutsit munivat tyypillisesti kesäisin. Joulumuna onkin Syrjysen tilan erikoinen joulun ihme.

- Se on jonkinmoinen kiitos, arvelee Ari Syrjynen Fiian käytöstä.

Emäntä saa leipoa joulumunasta koko päivän ja lopusta tulee vielä munakas koko talon väelle. Yksi strutsin muna painaa noin puolitoista kiloa ja se vastaa 25 kananmunaa.

Eläimille annetaan jouluaikaan myös herkkuja. Strutsin jouluherkuksi Syrjynen suunnittelee pienittyjä kaalinlehtiä, sillä vihreää ei talvisin juuri muuten saa. Eläinten ruokailussa joulu näkyy myös reiluina annoskokoina, ihan niin kuin ihmisilläkin.

- Että saa yölläkin syödä, Syrjynen hymyilee.