Turvapaikanhakijoiden kielitestaus kiihtyy

Turvapaikanhakijoiden lähtömaata selvitetään yhä useammin kielianalyysin avulla. Kielitestin avulla halutaan karsia joukosta henkilöt, jotka hakevat turvapaikkaa väärin perustein. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan neljä viidestä turvapaikanhakijasta tulee maahan ilman henkilöllisyystodistusta.

Kotimaa
Turvapaikanhakija katsoo televisiota.
Yle

Poliisi ja maahanmuuttovirasto ovat lisänneet kielianalyysejä selvittääkseen, onko turvapaikanhakija oikeasti kotoisin maasta, josta hän väittää olevansa.

Kielianalyysissa turvapaikanhakijan puhetta nauhoitetaan ja sitten asiantuntija arvioi kieltä. Erityisen tärkeä testi on silloin, kun turvapaikanhakija saapuu esimerkiksi Irakista, jossa turvallisuustilanne vaihtelee alueittain. Hakijan murteen perusteella pystytään päättelemään, voiko hän palata kotiseudulleen.

Tänä vuonna testejä on tehty kymmeniä ja niiden käyttöä lisätään. Useita turvapaikkahakemuksia on jo hylätty kielitestin perusteella. Jo tehtyjen päätöksien pitävyys ja testien tulevaisuuden rooli arvioidaan myöhemmin oikeudessa.

- Meidän päätökset tutkitaan sitten aikanaan mikäli hakija valittaa hallintotuomioistuimeen ja se vie oman aikansa. Kyllä tästä varmasti muodostetaan tietty tulkintalinja ja sen vahvistaa aikanaan hallintotuomioistuimen linjaukset, sanoo maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja, Esko Repo.

Maahanmuuttoviraston mukaan esimerkiksi Hollannissa kielianalyysit ovat merkittävässä roolissa turvapaikkapäätöksiä tehtäessä. Turvapaikanhakijoita auttavan kansalaisjärjestön mukaan kielitestille ei kuitenkaan saa antaa liikaa painoarvoa.

- Hakijoiden oikeusturvan kannalta on hyvin tärkeää että tämä päätös ja arvio hakijan lähtömaasta, lähtöalueesta, kotiseudusta, ei perustuisi pelkästään siihen kielitestiin, sanoo Pakolaisneuvonta ry:n lakimies Marjaana Laine.

Kielitestien ei uskota pidentävän turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja. Tällä hetkellä turvapaikkapäätöstä joutuu odottamaan vuoden, mutta maahanmuuttovirasto pyrkii puolittamaan ajan ensi vuonna. Tämä tosin on mahdollista vain, jos hakijoiden määrä ei enää kasva.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Lindqvist