Leninin ystävä toi tsaarin tavaroita Suomeen

Venäjän keisarillisen perheen kalusteita huutokaupataan peräti kahdella kamarilla Helsingissä viikonloppuna. Bukowskilla on myynnissä 12 osaa ja Hagelstamilla kuusi osaa Talvipalatsin Hopeisen salongin kalustosta. Suomessa on paljon Venäjän viimeiselle keisariperheelle kuuluneita tavaroita.

kulttuuri

Antiikki- ja taideasiantuntija Wenzel Hagelstamin mukaan syy tavaroiden runsauteen on suomalaisen antiikkikauppiaan Walter Sjöbergin ystävyys Leninin kanssa. Hagelstam on nähnyt 30-vuotisen uransa aikana paljon Helsingin Pietarinkadulla liikettä pitäneen Sjöbergin myymiä tavaroita.

- Vanhat perheet kertovat, että nämä on ostettu Sjöbergiltä, sanoo Hagelstam.

Walter Sjöberg oli Wenzel Hagelstamin mukaan diileri, politrukki, Leninin ystävä ja antiikkikauppias. Sjöbergin oli helppo tuoda tavaraa Pietarista Suomeen, koska hän oli bolsevikkien kanssa hyvissä väleissä. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon keisarillisen perheen tavaroita on tuotu Suomeen, ei ole. Asiaa ei ole koskaan tutkittu perin pohjin.

Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Hopeisen salongin kalusto tuli Suomeen Wenzel Hegelstamin arvion mukaan pian bolsevikkien valtaannousun jälkeen noin vuonna 1920. Yli 30-osaisen kaluston arvellaan saapuneen tänne kokonaisuudessaan.

Vihollisen palatsiromua

Bolshevikeille Venäjän viimeisen keisarin henkilökohtaisen omaisuuden muuttaminen rahaksi ei tuottanut tunnonvaivoja, olihan kyseessä vihollisen tavarat. Tavaroiden suhde tsaariin hankaloitti myös Walter Sjöbergin myyntityötä. Mielikuva tsaarista oli kielteinen Suomessakin, muistuttaa Wenzel Hagelstam.

- Tsaariperheen tavaroita kutsuttiin palatsiromuksi. Mutta jos ihmiset saivat mieleisiään koristeellisia huonekaluja, niin totta kai he ostivat. Se oli varmasti myös hintakysymys, pohtii Hagelstam.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tavaroita ei missään nimessä haluttu ostaa sen vuoksi, että ne olivat kuuluneet tsaarille. Hopeisten tavaroiden hyväksyminen oli helpompaa kuin muiden, sillä hopeaa arvostettiin materiaalina.

- Venäläistä hopeaa on ollut meillä aika paljon. Sitä paitsi suurin osa Pietarissa olevista mestareista oli suomalaisia, perustelee Wenzel Hagelstam hopeaesineiden runsautta.

Venäläinen tavara palaa Venäjälle

Suhtautuminen tsaarin omaisuuteen on muuttunut täysin tuosta ajasta. Hinnat eivät kuitenkaan nouse enää huutokaupassa parin vuoden takaisiin ennätyksiin, joissa Wenzel Hagelstamin mielestä olikin ilmaa.

- Sen, mikä on lähtenyt aikoinaan Venäjältä, ostavat tietysti venäläiset Moskovasta, Pietarista ja muualta. Mutta niitä ostavat myös Venäjän ulkopuolella asuvat venäläiset, kertoo Hagelstam tulevan huutokaupan asiakkaista.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset/ Airikka Mannerkoski