Nuorten ongelmien hoitoon kuluu jo miljardi vuosittain

Suomalainen yhteiskunta on siirtynyt lasten ja nuorten ongelmien hoidossa ennaltaehkäisystä häiriöiden jälkihoitoon. Erityisopetukseen, lasten sijoitteluun kodin ulkopuolelle ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitoon kuluu rahaa jo miljardi euroa vuodessa. Silti tulokset ovat heikkoja.

Kotimaa

Häiriöiden hoitorahoilla voitaisiin palkata runsaasti henkilökuntaa lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen, sanoo pitkään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja sitä edeltäneessä Stakesissa tutkimusprofessorina toiminut Matti Rimpelä.

- Kaikkein dramaattisimmin häiriöt näkyvät lastensuojelussa, jossa lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle kaksi kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä puhutaan jo 600 miljoonan euron kustannuksista.

- Kouluavustajia ei juurikaan tarvittu 1990-luvun alussa. Nyt meillä on lähes 8 000 kouluavustajaa, häiriöt kasvavat luokassa ja palkkasumma on sata miljoonaa.

- Erityisopetuksen tarve on jopa nelinkertaistunut. Lapsipsykiatria on kaksin- tai kolminkertaistunut 1990-luvun jälkeen. Lähes miljardi on sijoitettu uutta rahaa näiden häiriöpalveluiden järjestämiseen.

Suuri murros hyvinvoinnin kehittämisessä viime vuosikymmenillä

Suomessa on tuettu lapsiperheiden hyvinvointia 1800-luvulta lähtien: luotiin neuvolat, äitiyslomat, kouluruokailu ja kouluterveydenhuolto. 1980- ja 1990 -lukujen vaihteessa perinne murtui, vähennettiin virkoja perheneuvoloista ja kouluterveydenhuollosta. Siirryttiin Rimpelän mukaan häiriöiden metsästykseen ja niin sanottuun 40 kilon sääntöön.

- Lasten pitää kasvaa 40-kiloisiksi, että ne pystyvät kunnolla häiritsemään aikuisia. Mutta jokainen ajatteleva tietää, etteivät häiriöt synny vasta yläkoulussa vaan edeltävän 15 vuoden aikana

Hoitoja pitäisi miettiä tarkemmin

Lapsiperheiden tukeminen ennalta tulisi tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan häiriöhoitoa halvemmaksi. Rahoilla joita käytetään lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle, voitaisiin palkata 10 000 työntekijää.

- Mielenterveyshäiriöiden hoitoon riittäisi usein tervejärkinen, lapsen arjen perään katsova tekijä, kun nykysin apuun huudetaan lähinnä psykiatreja. Tukena voisi olla kuntohoitaja tai vastaava.

- Nuorilla ja lapsilla on psyyken lääkkeiden käyttö moninkertaistunut. Mielenterveyshäiriöihin ei vielä viime vuosikymmenellä syötetty lapsille ja nuorille lainkaan lääkkeitä, Rimpelän mukaan niiden tehosta ei ole näyttöä.

Rimpelän mielestä nykykouluissa tehdään paljon hyvää työtä, mutta koulun rakenne on muuttumassa lapselle vaaralliseksi. Koulu edellyttää lapsen itsenäistyvän liian varhain ja juuri silloin kun lapsi tarvitsisi pysyvän ja turvallisen tuen ja lähiesimiehen sekä pysyvän ryhmän, se puuttuu.

- 13-vuotiaasta lähtien lapsista tulee vapaita sivistysyrittäjiä, jotka rakentavat koulun valintatarjottimilta omaa portfoliotaan. Jos tuntee vähänkin 13-vuotiaita poikia, ajatus on mahdoton, arvioi pitkään tutkimusprofessorina toiminut Matti Rimpelä

Imatralla työntekijät menevät koteihin

Moni kunta on herännyt lastensuojelun ja lasten psykiatrian menojen kasvuun ja ryhdytty miettimään ennalta ehkäisevän työn vaihtoehtoja.

Esimerkiksi Imatran kaupunki perusti keväällä hyvinvointineuvolan, jonka kuusi työntekijää seuraa terveydenhoitajan työparina lapsiperheitä varhaisesta raskausajasta lähtien. Perheissä käydään useita kertoja, silloin kaikki perheenjäsenet ovat kotosalla ja perheistä tehdään voimavarakartoitus.

- Erityistä tukea tarvitsevat perheet pyritään tunnistamaan ja heille miettimään palveluita, kertoo osastonhoitaja Sirpa Gustafsson Imatran kaupungista

- Lastensuojelun ja häiriökäyttäytymisen kulut kasvavat jatkuvasti. Näin niitä pyritään vähentämään. Perheissä seurataan ihan arjen sujumista, kotitöiden jakamista, jaksamista ja nukkumista. Näillä pyritäään ennalta ehkäisyyn.

Lähteet: YLE Uutiset / Helena Ala-Mettälä