Venäjän kaasumonopoli murtuu Keski-Aasiassa

Maanantaina avattu maakaasuputki Turkmenistanista Kiinaan murtaa Venäjän kaasuputkimonopolin Keski-Aasiassa. Energiannälkäinen talousmahti Kiina on kyennyt nopeasti haastamaan Venäjän johtoaseman alueella.

talous
Kaasuputki ja Kazakstanin lipun detalji
YLE, lähteet: AP Graphics Bank, Photo Disc Ltd.

Turkmenistan-Kiina-kaasuputken avaaminen on iso tapaus niin Keski-Aasiassa kuin maailmanpolitiikassakin.

- Kaasuputken avaamisella Turkmenistanista Kiinaan on liioittelematta valtava merkitys, sanoo Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Igor Torbakov.

Maanantaina juhlallisesti käyttöönotettu 1 800 kilometrin mittainen putki ulottuu Turkmenistanista Uzbekistanin ja Kazakstanin kautta Kiinaan. Vuosiin 2012-2013 mennessä putken maakaasutoimitusten on määrä nousta noin 40 miljardiin kuutiometriin vuodessa.

Samalla kaasuputki merkitsee Turkmenistanille valttikorttia neuvotteluissa Venäjän kanssa, ja muutkin Keski-Aasian maakaasuvaroiltaan rikkaat valtiot Uzbekistan ja Kazakstan voivat käyttää putkea painostuskeinona Venäjän suuntaan.

Putkimonopoli murtui

Igor Torbakovin mukaan uusi kaasuputki muuttaa radikaalisti Venäjän geopoliittista ja energiapoliittista asemaa Keski-Aasiassa.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä on pitänyt Keski-Aasiaa vaikutuspiiriinsä kuuluvana alueena, mutta nyt Venäjä on nopeasti häviämässä vaikutusvaltansa energiannälkäiselle talousmahdille Kiinalle.

- Ennen tämän kaasuputken avaamista Venäjä oli monopoliasemassa tämän alueen resurssivirran käyttäjänä ja kontrolloijana, Igor Torbakov muistuttaa.

Venäjä nimittäin hallitsi jo neuvostoaikana rakennettua tärkeintä Keski-Aasiasta maakaasua kuljettavaa putkea. Sitä kautta pääosa Keski-Aasian kaasusta kulki Venäjälle ja Venäjän kautta edelleen houkuttelevimmille markkinoille, ennen kaikkea läntiseen Eurooppaan.

Vuonna 2003 Venäjä ja Turkmenistan allekirjoittivat sopimuksen, joka käytännössä velvoitti Venäjän ostamaan kaiken Turkmenistanin tuottaman maakaasun.

Venäjä hyödynsi putkirikkoa

Jo sopimus Kiinaan kulkevan kaasuputken rakentamisesta vuonna 2006 johti siihen, että Turkmenistan saattoi painostaa Venäjää ja nostattaa myymänsä maakaasun hintaa.

- Kaasuputkea ei vielä ollut, mutta Turkmenistan alkoi aktiivisesti käyttää tätä tekijää saadakseen Venäjän nostamaan kaasun hintoja ja onnistui siinä, Torbakov sanoo.

Sitten kansainvälinen talouskriisi iski maakaasun hintoihin.

- Venäjä ei enää tarvinnutkaan niin paljon maakaasua sillä hinnalla, jolla Turkmenistan sitä myi, Torbakov kertoo.

Huhtikuussa räjähdys katkaisi Turkmenistanista Venäjälle kulkevan maakaasuputken. Venäjä käytti tilaisuutta hyväkseen eikä ole huhtikuun jälkeen ostanut maakaasua Turkmenistanista, vaikka kaasuputki saatiinkin nopeasti korjattua.

Tätä päätöstään Venäjä voi tulevaisuudessa joutua katumaan, sillä se on varmasti vahvistanut Kiinan kortteja maakaasupelissä.

Kiina jakaa rahaa Keski-Aasiassa

Kiinasta on tullut menestyksekkäin peluri kilpailussa Keski-Aasian valtavista maakaasuvaroista. Maailmantalouden kriisissä hyvin pärjänneellä Kiinalla on käytössään valtavat finanssivoimavarat verrattuna Venäjään, jonka taloutta kriisi on koetellut erityisen pahasti. Kiina on jakanut Keski-Aasiaan lainoina valtavia rahasummia.

- Kiina on täysin rauhallisesti jakanut ensinnäkin Shanghain yhteistyöjärjestön kautta kymmenen miljardia dollaria pelkästään Keski-Aasian maille. Venäjä ei yksinkertaisesti fyysisesti pysty samaan. Lisäksi Kiina on antanut 10 miljardia dollaria yksin Kazakstanille, Torbakov luettelee.

- Osana tätä kauppaa 49 prosenttia Kazakstanin yhdestä menestyksekkäimmistä energiayhtiöistä siirtyi Kiinalle. Sen seurauksena merkitsee, että Kiina kontrolloi jo kolmannesta Kazakstanin energiaresursseista, Torbakov sanoo.

Venäjän painoarvo laskee

Igor Torbakovin mukaan putkimonopolin murtuminen heikentää Venäjän asemaa maailman maakaasumarkkinoilla. Aiemmin monopoliasemansa turvin Venäjä kykeni ostamaan halvalla Keski-Aasian maakaasua ja kuljettamaan sitä rahakkaille Länsi-Euroopan markkinoille, kun taas Venäjän oma, kalliilla tuotettu kaasu suunnattiin lähinnä kotimarkkinoille.

- Nykyhinnoilla maakaasun tuotanto ei yksinkertaisesti ole kannattavaa suurimmassa osassa Venäjän maakaasuntuotantoalueita, erityisesti pohjoisessa, Siperiassa, arktisilla alueilla, Igor Torbakov sanoo.

Tämä voi merkitä katastrofia Venäjän kaasuteollisuudelle, joka ei enää kontrolloi Keski-Aasian kaasuntoimituksiakaan.

Talouskriisin heikentämien energianhintojen ja Keski-Aasian putkimonopolin menettämisen takia myös Venäjän maailmanpoliittinen asema väistämättä heikkenee, perustuihan se ajatukseen Venäjästä energiasuurvaltana.

Vladimir Putinilla oli kahden presidenttikautensa aikana onni nauttia korkeista öljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahinnoista, jotka mahdollistivat sekä vakauden säilyttämisen kotimaassa että Venäjän painoarvon kohottamisen maailmalla.

- Putinin muotoilemaa ajatusta Venäjästä energiasuurvaltana yritettiin toteuttaa koko Putinin toisen presidenttikauden ajan. Muistan erinomaisesti, kuinka juuri ennen nykyistä kriisiä Gazpromin johtaja Aleksei Miller ilmoitti, että halvan maakaasun aikakausi on päättynyt, erikoistutkija Igor Torbakov Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.

- Se olisi antanut Venäjälle valtavat mahdollisuudet. Mutta talouskriisi romautti tämän ennustuksen, enkä suoraan sanoen näe muita mahdollisuuksia Venäjän geopoliittisen aseman kohottamiseen tällä hetkellä, Torbakov arvioi.

Riittääkö kaasua Nabucco-hankkeeseen?

Avoin kysymys on, mitä Turkmenistan-Kiina-kaasuputki merkitsee EU:n tukemalle Nabucco-hankkeelle. Turkmenistanista on toivottu merkittävää kaasuntoimittajaa Azerbaidzhanista Eurooppaan kulkevaksi aiottuun maakaasuputkeen. Ei ole varmaa, riittävätkö Turkmenistanin maakaasuvarannot Kiinan putken lisäksi myös Nabuccoon.

- Se riippuu siitä, miten suuret Turkmenistanin kaasuresurssit oikeasti ovat. Avoimesti puhuen kukaan tutkijoista ja asiantuntijoista ei tiedä sitä varmasti. Turkmenistanin hallinto vakuuttelee kaiken aikaa, että kaasua riittää kaikille ja että Turkmenistan on valmis osallistumaan kaikkiin kansainvälisiin kaasuputkihankkeisiin, Torbakov sanoo.

- Rehellisesti sanoen epäilen, onko se mahdollista. Kuitenkin eräiden asiantuntijoiden mukaan uusimmat tutkimukset osoittavat, että Turkmenistanilla on sellaisia varantoja, jotka voisivat toimia Nabucco-putken kaasuntoimitusten lähteinä, Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Igor Torbakov kertoo.

Jos kaasua riittää, Turkmenistanin osallistuminen Nabucco-toimituksiin riippuu pitkälti siitä, saadaanko aikaiseksi kansainvälinen sopimus Kaspianmeren jaosta. Ilman sopimusta Turkmenistanista Kaspianmeren kautta Azerbaidzhaniin kulkevan kaasuputken rakentaminen ei ole mahdollista.

Lähteet: YLE Uutiset / Heikki Heiskanen