Kultaryntäys avaruuteen ihmiskunnan seuraava askel

Nimekkään sijoittajaryhmän rahoittaman yhtiön odotetaan julkaisevan suunnitelmansa avaruuden luonnonvarojen kaupallisesta hyödyntämisestä.

tiede
Taiteilijan näkemys auringonlaskusta maata muistuttavalla Gliese 667 Cc -planeetalla. Lähinnä planeettaa oleva tähti on Gliese 667 C ja kaksi sen oikealla puolella olevaa tähteä Gliese 667 A ja Gliese 667 B.
L. Calçada / ESO

Esko Valtaojan mukaan kaivostoiminnan aloittamiselle asteroideilla ei olekaan muita esteitä kuin raha – ja pelko ahneuden aiheuttamista sodista.

Alkamassa on kultaryntäys avaruuteen, hehkuttavat innokkaimmat ihmiskunnan seuraavan suuren askeleen edellä.

Maailmalla odotetaan mielenkiinnolla, mitä Planetary Resources -yhtiö ilmoittaa tiistaina aikeistaan avaruuden kaupalliseksi valloittamiseksi. Ilmailu- ja avaruushistorian museo Museum of Flight Yhdysvaltain Seattlessa toimii näyttämönä, kun julkkismiljonäärien rahoittama yritys paljastaa suunnitelmansa, joista on tihkunut vain vähän ennakkotietoja.

Suurimpien puheiden mukaan uusi avaruushanke auttaa turvaamaan ihmiskunnan vaurauden. Käytännössä tämä tarkoittanee, että tieteisvisioista tuttu avaruuden luonnonvarojen hyödyntäminen olisi pääsemässä vauhtiin.

Tähtitieteen professori Esko Valtaojan mielestä on jo aikakin.

- Ehkä aika alkaa vihdoin olla kypsä avaruuden tämänkaltaiselle kaupalliselle hyödyntämiselle. Toivottavasti näillä sijoittajilla rahaa piisaa, koska tämä on alkajaisiksi hyvin kallista ja riskialtista puuhaa, kuten kaikki pioneerihommat!

Tähtiteteen professori Esko Valtaoja
Tähtiteteen professori Esko ValtaojaYle / Jouni Koutonen

Valtaoja muistuttaa epäilijöille, että jo nykyisin esimerkiksi sää- ja tietoliikennesatelliittien ympärillä pyörii tähtitieteellisiä rahasummia.

- Helposti unohtuu, että avaruus on ollut suuri kaupallinen menestys! Suomessakin kaupallinen avaruustoiminta on arviokaupalla parin sadan miljoonan bisnestä, että ei se ihan nappikauppaa ole koskaan ollut.

Avaruuslouhoksia asteroideille

Kuusta, muilta planeetoilta ja asteroideilta löytyy Esko Valtaojan mukaan samoja luonnonvaroja kuin Maapalloltakin. Avaruuden metalleista ja muista raaka-aineista on tulossa haluttuja esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa oman pallomme luonnonvarojen huvetessa.

- Aika hyvä veikkaus on, että suunnitelmissa on kaivostoiminnan aloittaminen, asteroidien louhimista tai muuta vastaavaa. Ei se ihan ensi vuoden homma ole, mutta teknisesti ihan mahdollinen ajatus. Asteroidit ovat ehkä helpoimpia louhittavia, niitä löytyy aika läheltäkin, ja monet ongelmat paljon helpommin ratkaistavissa. Siinä on sekin hyvä puoli, että meidän on pakko kehittää tekniikkaa sen kuuluisan ”tappaja-asteroidin” varalta.

Jos sieltä käy yhden nikkelimöykyn viemässä pois, niin kuka siitä sitten herneitä nenäänsä vetää?

Esko Valtaoja

Avaruuslouhokset ovat olleet tieteiskirjojen ja -elokuvien peruskuvastoa, eikä Valtaoja näe kustannuksia kummoisempia esteitä fantasian muuttumisesta todellisuudeksi.

- Nehän ovat vain kivenmurikoita avaruudessa! Potkaisee tai hakkaa hakulla, pannaan se avaruusalukseen ja lähetetään Maapallolle, ei se sen kummempaa ole! Tässähän on itse asiassa monia hyviä puolia; kaikesta kaivostoiminnasta tulee ympäristöhaittoja, varsinkin jos puhutaan vaikka uraanikaivoksista, ja ne herättävät vastustusta. Tuskinpa ympäristötietoisuutemme pienenee, ja avaruudessa voi hoitaa homman siististi ilman että siitä on Maapallolle, luonnolle ja ihmisille mitään haittaa.

Pelkästään rautaa ja nikkeliä leijuu avaruudessa miljardien arvosta asteroideihin sitoutuneena.

Esko Valtaojan mukaan on korkea aika alkaa hyödyntää niitä, jos ihmiskunta aikoo säilyttää nykyisen elintasonsa, saati kohottaa tai jakaa sitä tasaisemmin koko ihmissuvun kesken.

- Mitä meillä on oikeastaan vaihtoehtoja? Tarvitsemme lisää raaka-aineita, tarvitsemme lisää energiaa. Luonnonsuojelijat muistuttavat, että jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvitaan viisi Maapalloa. Jos elintasoa pitäisi pudottaa viidesosaan, voi vain kuvitella mitä siitä olisi seurauksena. Tai kuka menee sanomaan kiinalaisille, että tsot, tsot, eipäs nosteta enää bruttokansantuotetta ja hyvinvointia? Ainoa toinen vaihtoehto on, että me ne neljä muuta Maapalloa jostain hankitaan, ja se on sitten avaruudesta. Avaruus on täynnä energiaa, täynnä raaka-aineita.

Ajaako ahneus avaruussotiin?

Kaupallisen toiminnan moraali herättää luonnollisesti myös eettisiä kysymyksiä. Onko pallonsa liki kuiviin pumpannut ihmiskunta oikeutettu uusiin valtauksiin ja avaruuden luonnonvarojen riistämiseen?

- Siellä kun on miljoonia ja taas miljoonia asteroideja, niin en usko, että jos sieltä käy yhden nikkelimöykyn viemässä pois, niin kuka siitä sitten herneitä nenäänsä vetää? Tietenkin nämä eettiset kysymykset tulevat voimakkaammin sitten kun ruvetaan puhumaan vaikkapa Marsin muokkaamisesta Maan kaltaiseksi. Tieteellisesti tiedämme ihan kuinka se tehdään ja mitä se vaatisi, periaatteessa siihen riittää ihan se, että ruvetaan lämmittämään Marsia, ja planeetan lämmittäminenhän me valitettavasti osataan vähän liiankin hyvin!

Tähtitieteen professori Esko Valtaoja pitää avaruuden kaupallisen valloituksen suurimpana riskinä sitä, että ahneus ajaa ihmiset lankeamaan vanhaan, tuttuun syntiin.

- Tuskin kukaan haluaa samanlaista kilpajuoksua kuin on ollut Maapallon luonnonvaroista. Vähän kärjistetysti kaikki sodat viimeisen viiden sadan vuoden aikana on käyty luonnonvaroista; orjista, mausteista, kullasta, mitä on ollutkaan. Lebensraumia kaikki ovat huutaneet Tšingis-kaanista Hitleriin; pitää saada lisää tilaa, lisää raaka-aineita, lisää valloituksia… Täytyy vaan toivoa, että avaruuden valloitus on ihmiskunnan yhteinen hanke eikä ruveta sapelia kalistelemaan. Mutta ehkä me olemme vähitellen oppineet jotakin.