Tanskalaisnuoret hylkäsivät sanomalehdet

Viime vuonna vain yksi prosentti kertoi lukevansa uutisia lehdistä.

kulttuuri

Tanskassa tehtyjen tutkimusten mukaan yhä harvempi pitää painettuja lehtiä tärkeimpänä uutislähteenään. Samalla siellä lisääntyy lehtien seuraaminen netin kautta. Erityisesti nuoret tanskalaiset hankkivat uutisensa netistä.

Roskilden yliopisto on tutkinut, miten tanskalaiset käyttävät uutismedioita. Vuonna 2011 vain seitsemän prosenttia piti painettua päivälehteä tärkeimpänä uutislähteenään. Vielä vuonna 2008 tanskalaisista 49 prosenttia luki uutisia sanomalehdestä, vuonna 2011 vain 32 prosenttia.

Tanskalaiset siirtyvät yhä enemmän etsimään uutisensa netistä tai muista sähköisistä lähteistä. 70 prosenttia käyttää näitä uutisvirran seuraamiseen.

Nuoret tanskalaiset ovat selvimmin hylänneet painetut uutiset. Vuonna 2011 vain yksi prosentti heistä ilmoitti lukevansa uutisia lehdistä. Sen sijaan 15 - 35 -vuotiaista 34 prosenttia ilmoitti hakevansa uutiset netistä ja 32 prosenttia televisiosta.

Kaikilla suurilla tanskalaisilla lehdillä on enemmän lukijoita nettisivuillaan kuin itse painetun lehden äärellä. Muun muassa lehdet Politiken, B.T ja Ekstra Bladet keräävät lukijoistaan jopa yli 75 prosenttia netin kautta.

Suomessa lehdet kaivavat omaa kuoppaansa

Suomessakin lehtitalot panostavat nettijulkaisuun vahvasti, mutta taloudellinen tulos kasvaa kituliaasti. Suomalaisen painetun median kriisiä tutkinut Johanna Vehkoo arvioi, että lehdet kaivavat kuoppansa itse.

- Suomalaiset lehtitalot nakertavat omaa uskottavuuttaan sisältä päin siten, että ne leikkaavat juuri sieltä, missä niiden tärkein voimavara on eli hyvin miehitetyissä toimituksissa. Ja silloin kun yhä pienempi porukka tekee yhä enemmän töitä yhä useammalle alustalle kuten nettiin ja lukulaitteelle, niin kyllä lukija sen varmasti huomaa, että se laatu ei ole enää ennallaan. Ja siinä vaiheessa lukija hylkää lehden ja sen jälkeen myös ilmoittajat.

Vaihtoehtona hidas kuolema

Yhdysvalloissa sanomalehdistön kriisi on Suomea pidemmällä. Viime aikoina siellä on jo hyväksytty, että tulot ovat huomattavasti pienemmät kuin printtimedian kulta-aikoina.

- Niitä tuloja pitää löytää myös yhä useammasta pienestä lähteestä. Eli ei voi enää luottaa siihen vanhaan yksinkertaiseen malliin, jolloin tulot on saatu tilausmaksuista tai irtonumeromyynnistä ja illmoitusmyynnistä. Se ei enää lehdille tule olemaan niin yksinkertaista, sanoo Johanna Vehkoo.

Vehkoo arvelee, että lehdet voivat joko onnistua netissä tai kohtalo on karu.

- Toinen vaihtoehto on hidas kuolema.