yle.fi-etusivu

Ylen turvekysely: ympäristöarviot sivuuttavat rankkasateet ja tulvat

Suon eri kerroksia ei oteta huomioon, vaikka niillä on suuri merkitys vesistövaikutuksiin. Päästöjen hapenkulutusta arvioidaan vasta jälkikäteen. Arviot ovat kansalaisille vaikeaselkoisia.

turve
Turvekyselyn tuloksia päästöjen arvioinnista
Klikkaa alapuolella olevia kuvia nähdäksesi perusteluita vastauksiin ja lisää kysymyksiä.

Ennen kuin turpeennosto aloitetaan, on sen vaikutukset ympäristöön arvioitava ja viranomaisten on hyväksyttävä ne. Myös kansalaiset voivat kommentoida arviota. Turpeennoston aikana toteutuvia päästöjä on tarkkailtava lupaehtojen mukaisesti.

"Ääri-ilmiöitä ei oteta lainkaan huomioon"

Kun turpeennostosuolle iskee rankkasade tai kevättulvat vyöryvät, vesimassat ovat suuria niin määriltään kuin haitoiltaan. Tällöin myös Ylen turvekysely: vesiensuojelu on heikoilla silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Tutkijat kantavat suurinta huolta näiden olosuhteiden huomioimisesta niin turpeennostoa edeltävissä arvioissa kuin sen aikana tehtävissä mittauksissa.

"Ääri-ilmiöitä, jotka usein aiheuttavat suurimman osan turvekenttien vesistökuormituksesta, ei [arvioissa] oteta lainkaan huomioon" toteaa Syken johtava tutkija Raimo Heikkilä.

Syken erikoistutkija Kaisa Heikkinen toivoo kiintoainepäästöjen automaattista seurantaa tulvakausina ja rankkasateiden aikana.

Vapon ympäristöjohtaja Mia Suominen ei vastaa suoraan, miten ääriolosuhteet näkyvät arvioissa, mutta vakuuttaa että ne on otettu huomioon vesiensuojelua ja mittausta suunniteltaessa.

"Kerroskohtaisia eroja ei huomioida ollenkaan"

Jokainen suo ja sen kuivatusvedet vastaanottava vesistö ovat yksilöitä. Vastaajien mielestä vesistöjen erilaisuus otetaan arvioissa hyvin huomioon, mutta soiden ei.

Syken Raimo Heikkilän mielestä suon ominaisuuksia ei oteta käytännössä mitenkään huomioon lupaprosesseissa.

Yksi ero soiden välillä on turpeen maatuneisuus. Vuonna 2007 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan pitkälle maatunut turve voi aiheuttaa moninkertaiset päästöt vähemmän maatuneeseen nähden. Valvotuissa oloissa tehdyn tutkimuksen pääperiaatetta pidetään yleisesti hyväksyttävänä, mutta sen merkittävyyttä luonnon olosuhteissa ei ole tutkittu.

Geologisella tutkimuslaitoksella on varsin kattavat tiedot Suomen soiden turvelaaduista.

Syken erikoistutkijan Kaisa Heikkisen mielestä turpeennoston vaikutuksia seurataan alueellisesti kattavasti, vesistöistä on laajat tiedot ja nämä huomioidaan lupakäsittelyssä.

Päästöjen hapenkulutus arvioidaan vasta jälkikäteen

Ennen luvan myöntämistä turpeennoston päästöistä arvioidaan fosfori-, typpi-, ja kiintoainepäästöt. Fosfori- ja typpi rehevöittävät ravinteina vesistöjä, mutta ovat yleensä enemmänkin maatalouden ongelmia. Turpeennoston päästöjen vaikutuksista suurimmat johtuvat aineista, jotka mm. tummentavat vesiä ja kuluttavat happea.

Kiintoainepäästöiksi lasketaan karkeimmat aineet, mutta niiden lisäksi vedessä kulkeutuu suuret määrät veteen liuenneita aineita, kuten orgaanisia eli eloperäisiä aineita, jotka mm. kuluttavat vedestä happea.

- Luvassa kiintoaine on mitattava asia. Jälkivalvonnassa mitataan hapenkulutusta CODmn -arvolla, jossa muukin orgaaninen aines periaatteessa näkyy, mutta se ei enää vaikuta jo aloitettuun toimintaan, sanoo SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava.

Syken erikoistutkijan Kaisa Heikkisen mielestä suurin ongelma on se, etteivät velvoitetarkkailut edellytä liettymishaittojen seuraamista.

Ympäristöluvat ovat vaikeaselkoisia

Turpeennoston vaikutukset kiinnostavat eniten alapuolisten vesien äärellä eläviä asukkaita. Vastaajien kesken suurin yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että tavallisten kansalaisten on vaikea ymmärtää ympäristölupia.

- Kysymystulva on loppumaton... Vaikutuksia tunnu ymmärtävän viranomainenkaan, saati kansalainen, kuvailee SLL:n Sulkava.

Maa- ja metsätalous eivät tarvitse lupia

Jos soita ojitetaan metsiksi tai pelloiksi, ympäristölupaa ei tarvita. Vapon ympäristöjohtaja Suominen muistuttaakin, että vesistöjä kuormittavat monet tahot ja tarvittaisiin alueellisia esimerkkejä koko valuma-alueen kattavista tarkasteluista, joissa huomioidaan kaikkien maankäyttömuotojen aiheuttama kuormitus.

Oulun yliopiston professori Björn Klöve ehdottaa, että kaikkia maankäyttömuotoja koskevat ympäristötuet ja verot voisivat olla ohjauskeinoja, joilla suojelua voitaisiin kohdentaa paremmin ongelma-alueille.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena