1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. roskaaminen

Taiteella eroon roskaajista

Helsingissä roskaamista yritetään torjua dokumenttielokuvalla roskan uskomattomasta elämästä. Voiko rakastunut roskapussi tai kilpaa kaduilla ajava paperimuki tehdä kaupunkilaisista siistimpiä?

Pahvimukit kilpasilla Roskan uskomaton elämä -dokumentissa.

Helsingissä yritetään hillitä roskaamista taiteen avulla. Tehtävään on valjastettu kokenut dokumentaristi John Webster.

Roskan uskomaton elämä –dokumentti saa ensi-iltansa huomenna Internetissä. Vuorovaikutteisella videolla herätellään ihmisiä kiinnittämään huomiota omaan roskaamiseen.

Visualisoitua tietoa sisältävät lyhytelokuvat seuraavat roskaksi muuttuneiden hyödykkeiden elämää.

- Tässä on päähenkilönä muovipussi, josta yritin tehdä oman karaktäärinsä. Se seikkailee pitkin Helsingin katuja ja rakastuu toiseen muovipussiin, kertoo elokuvan ohjaaja John Webster.

Verkkokäyttöön tehdyissä elokuvissa voi sukeltaa elokuvaan pintaa syvemmälle tarkastelemalla ja tutkimalla sen sisään sijoitettua havainnoillistavaa tietoa liikuttamalla kursoria kuvan päällä. Itse havaitsemalla ja löytämällä voi oivaltaa, miten jokapäiväiset, pieneltäkin tuntuvat päätökset ja valinnat vaikuttavat kaupunkikokonaisuuteen.

Tietoa taiteen avulla

Tarinan avulla viestitään samalla roskaamiseen ja ympäristöön liittyvää tietoa. Suomen IBM tutki ja analysoi dokumenttia varten kaupungin tietoja ja selvitti missä ja miten roskaamista esiintyy Helsingissä. Jos alueella on paljon keski-ikäisiä ihmisiä, työttömyyttä sekä kauppoja ja palveluita, koettu roskaisuus on alueella suurempi. Alueen siisteyteen positiivisesti eniten vaikuttavia tekijöitä puolestaan ovat suuremmat asuntokunnat, naisten suurempi osuus väestöstä ja suurempi työpaikkojen määrä suhteessa asukaslukuun.

Suurin osa vastaajista kertoi olevansa velvollisuudentuntijoita, jotka käytännössä keräävät muidenkin roskat pois. Silti vastanneiden asuinalueelta ei löytynyt yhtään roskatonta aluetta.

Jussi Ahola, data-analyytikko, IBM

- Esimerkiksi kauppojen ja palveluiden lukumäärä alueella lisää roskaisuuden määrää. Toisaalta taas toimipisteiden eli toimistotyöpaikkojen lukumäärä pienentää sitä, kertoo Jussi Ahola IBM:ltä.

Dokumenttia tehdessä kysyttiin myös 700 asukkaalta, millaisena roskaajana he pitävät itseään. Tuloksista ilmeni hauska ristiriita.

- Suurin osa vastaajista kertoi olevansa velvollisuudentuntijoita, jotka käytännössä keräävät muidenkin roskat pois. Silti vastanneiden asuinalueelta ei löytynyt yhtään roskatonta aluetta.

Kyselytutkimuksen vastausten perusteella 75% vastaajista ei roskaa koskaan. Toisaalta heistä 15% kuitenkin sanoi, ettei aina laita roskia roskikseen. Vain 1% vastaajista tunnusti sotkevansa.  Pelkästään Helsingissä katujen ja puistojen puhtaanapitoon palaa kuitenkin yli 11 miljoonaa euroa vuosittain. Roskan uskomaton elämä ei Websterin mukaan ole kuitenkaan mikään sormea heristelevä valistusvideo.