Aamun lehdet: Sananvapaus on myös oikeutta tietää

Aamun lehdet kirjoittavat erityisohjausta tarvitsevista oppilaista sekä sananvapaudesta

Kotimaa

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on tyytymätön viime vuoden alussa uudistettuun perusopetuslakiin, jonka mukaan erityistä ohjausta ja tukea tarvitsevat oppilaat pyritään pitämään mahdollisimman pitkään normaalin opetuksen piirissä. [Näin toteaa Turun Sanomat. ](http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/338319/Ei%2Blasta%2Bpesuveden%2Bmukana (siirryt toiseen palveluun))

Vammaisuuden, kehitysviivästymän, käytöshäiriöiden tai muun vastaavan syyn takia erityisohjausta vaativien oppilaiden integroiminen yleisopetukseen vaarantaa OAJ:n saamien tietojen mukaan muiden oppimisen, työrauhan ja jopa fyysisen turvallisuuden. OAJ:n syyttävä sormi osoittaa kuntia, joiden se epäilee soveltavan lakia taloudellisin perustein ja välttelevän oppilaiden kalliita sijoituksia erityiskouluihin. Ollaan pahasti hakoteillä, jos lähikouluperiaatteen pontimena ovat vain kustannussäästöt.

Kuntauudistusta hoputetaan kuin tuli olisi hännän alla

Valtiovarainministeriön kuntaosastolla käydään paraikaa läpi lausuntoja, joita on annettu kuntauudistusselvitykseen sekä muihin kuntauudistusta koskeviin kysymyksiin. Läpikäymistä riittää. Näin toteaa Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa (siirryt toiseen palveluun).

Tällaisen aineiston asiallinen käsittely kestää normaalissa valtionhallinnon rytmissä vähintään kuukausia. Silti kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä aikoo laatia yhteenvetonsa tulipalovauhtia. Analyysin luvataan valmistuvan heti toukokuun puolella. Sen jälkeen hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkoa.

Vastakkain aikataulukysymyksessä ovat nyt toisella puolella ministeri Virkkunen ja toisella puolella paitsi demarien ja vasemmistoliiton epäilijät, myös Kuntaliitto ja koko kunnallisalan professori- ja tutkijajoukko, uudistusta vastustavien kuntien lisäksi.

Valitettavasti kyse ei ole kiekko-ottelusta tai futismatsista. Nyt yritetään tehdä pelkästä puoluepoliittisesta kunnianhimosta aivan liian kiireellä viime vuosikymmenten suurinta hallintouudistusta, joka vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen.

Sananvapaus on myös oikeutta tietää

Aamulehden analyysi-osiossa (siirryt toiseen palveluun) Matti Mörttinen kirjoittaa sananvapaudesta. Suomi on viime vuosina saanut huolestuttavan monta tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Merkittävä osa päätöksistä on sisältänyt korvauksia suomalaisille journalisteille, jotka on kotimaassa tuomittu kunnianloukkauksista tai muusta sananvapauden väärin käyttämisestä.

Tänään keskiviikkona antaa mietintönsä oikeusministeriön työryhmä, jonka tehtävänä on ollut pohtia sananvapausrikoksia koskevan lainsäädännön uudistamista. Yksi odotettavissa oleva muutos on vankeusrangaistuksen poisto sananvapausrikoksista. Odotettavissa on myös, että sananvapausrikostyöryhmä ehdottaa eräänlaista vainoamisen kriminalisoimista. Meillä voidaan ihmisiä jo syyttää ja tuomita puhelin- tai tekstiviestihäiriköinnistä, mutta viestintäteknologian kehittyessä löytyy koko ajan uusia tapoja myös piinata ja painostaa julkisuuden henkilöitä tai ketä tahansa kansalaisia.

Olennaisin ero suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa ajattelussa on siinä, että meillä sananvapaudesta puhuttaessa ajatellaan melkeinpä vain tiedotusvälineen tai muun ilmaisijan oikeutta kertoa asioista. Meillä ei niinkään ole painotettu sitä, että sananvapaudessa on kyse myös yleisön oikeudesta tietää ja ottaa vastaan tietoa vaikkapa poliitikkojen ja muiden päättäjien tekemisistä.

Lähteet: Yle Uutiset