Kehitysvammaisten laitoshoidon purku takkuaa

Kehitysvammaisten laitosasumisen purku ei etene suunnitellussa aikataulussa. Yksi syy on sopivien asuntojen puute.

Kotimaa
Kehitysvammaisten laitoshoidon purku takkuaa - kuvassa Jouko Lilja.
Yle Silminnäkijä

- Sopivia asuntoja ei ole tarpeeksi, eikä palveluja ole riittävästi, tai ne eivät vastaa kehitysvammaisen tarpeisiin, sanoo hallitussihteeri Jaana Huhta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen kuusivuotisesta kehitysvammaisten asumisohjelmasta. Ohjelman tavoite on mahdollistaa sekä laitoksista että lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaiselle yksilöllinen asuminen. Se tarkoittaa toimivaa asuntoa tavallisessa asuinympäristössä sekä riittäviä palveluja.

Samalla kun laitosasumista on purettu, on rakennettu myös isoja niin sanottuja uuslaitoksia, joihin on sijoitettu sekä mielenterveyskuntoutujia, vanhuksia että kehitysvammaisia, vaikka heidän tarpeensa ovat erilaisia.

- Asumisohjelman tavoitteet ymmärretään väärin, jos laitosasuminen korvataan uusilla seinillä, mutta palvelut eivät vastaa kehitysvammaisen ihmisen yksilöllisiä tarpeita, muistuttaa Jaana Huhta.

Kehitysvammaiset on perinteisesti eristetty pois silmistä, pois lähiyhteisöistä ja pois tavallisten palveluiden piirissä. Se on turvannut hoidon.

- Tämä ei ole enää tätä päivää. Ihmisoikeudet ja ihmisarvo edellyttävät, että kehitysvammaiset ovat osa yhteisöä ja osa yhteiskuntaa, sanoo Jaana Huhta.

Avohoito onnistuu, jos samalla kehitetään kuntoutuspalveluja ja kriisipalveluja, sanoo Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin johtaja Seija Aaltonen.

Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 1 500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille noin 2 100 asuntoa. Vuosittain on tavoitteena tuottaa noin 600 asuntoa, eli ohjelmakaudella yhteensä 3 600 asuntoa.

Silminnäkijä Yle TV2:ssa kello 22.10.

Lähteet: Yle Silminnäkijä/Tiina Merikanto