Turun pääkallo ajoitettiin piispa Henrikin aikoihin

Turun tuomiokirkosta löydetty pääkallo on 1100-luvulta. Legendan mukaan noihin aikoihin talonpoika Lalli tappoi Köyliöjärven jäällä kristinuskon Suomeen tuoneen Piispa Henrikin. Pyhäinjäännös on alustavan ajoituksen mukaan noin vuodelta 1160.

kulttuuri
Turun tuomiokirkosta löytynyt pääkallo.
Turun tuomiokirkon sakariston komerosta löytynyt ns. Pyhän Henrikin pääkallo.YLE

Niin Henrikin kuin Lallinkaan olemassaoloa ei ole voitu aukottomasti todistaa. Eräiden tutkijoiden mukaan molemmat saattavat olla keksittyjä henkilöitä.

Turun tuomiokirkon restaurointitöiden yhteydessä vuonna 1924 löydettiin sakastin umpeen muuratusta komerosta kaksi tekstiileihin käärittyä käsivarren luuta ja yksi alaleuaton pääkallo. Komero pysyi pitkään piilossa, koska se sijaitsi aikanaan viereen rakennetun alttarin takana.

Turun tuomiokirkon pyhäinjäännöksiin kuuluvaa Pyhän Henrikin värttinäluuta ja kalloa ei pystytä kuitenkaan vertaamaan toisiinsa. Värttinäluu on niin pieni, että siitä ei pystytä irrottamaan palaa tutkimuksia varten. Jää siis edelleen arvoitukseksi, ovatko pääkallo ja värttinäluu yhden ja saman ihmisen.

Muut pyhäinjäännökset 1400-luvulta

Suurin osa muista, tähän saakka ajoitetuista reliikeistä, ajoittuu 1300- ja 1400-lukujen vaihteeseen tai 1400-luvun alkuun. Viimeksi mainittuja on lukumääräisesti eniten. Joissakin pyhäinjäännöksissä on jäljellä pieni pergamentin pala eli aitoustodistus, johon on kirjoitettu pyhimyksen nimi.

Aitoustodistusten mukaan Turun tuomiokirkon pyhäinjäännöksiin kuuluu muun muassa osa kivestä, jolle Kristus rukoillessaan vuodatti hikipisaroita Getsemanessa. Tämän reliikin on arvioitu tulleen tuomiokirkkoon piispa Maunu Tavastin tekemältä pyhiinvaellusmatkalta. Piispa Tavast toi ilmeisesti myös useita muita pyhäinjäännöksiä, jotka kuuluvat tuomiokirkon reliikkikokoelmaan.

Tutkimuksia on tehty Turun yliopiston arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsaisen johdolla. Reliikkien ajoittamista on tehty yhteistyössä Uppsalan yliopiston Ångström-laboratorion kanssa. Tutkimusten yhtenä tarkoituksena on ajoittaa ja pyrkiä tunnistamaan pyhäinjäännökset.

Turun pyhäinjäännöskokoelma Pohjolan suurin

Tutkimusryhmä jatkaa tekstiiliarkeologisia laboratoriokaivauksia ja ajoitusten teettämistä. Ensi vuonna on aloitetaan dna-tutkimukset yhteistyössä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kanssa sekä käynnistetään isotooppitutkimukset pyhäinjäännösten maantieteellisen lähtöalueen selvittämiseksi. Seuraavia kiehtovimpia tutkimuskohteita ovat silkkinen piispan päähineen muotoinen kankainen pyhäinjäännöskotelo, jonka arvioidaan kuuluvan joko piispa Eerikin tai Henrikin kallolle sekä Pyhän Birgitan kalotti.

Tutkimus laajenee myös reliikkien säilytysastioihin. Tutkimukset kestävät vielä 3–5 vuotta.

Turun tuomiokirkossa on säilynyt epätavallisen suuri kokoelma reliikkejä, joista suurin oli ns. autuaan Hemmingin pyhäinjäännösarkussa. Reliikkejä on noin 90. Kokoelman arvioidaan edustavan yli 30 pyhimystä.

Turun kokoelma on Pohjolan suurimpia.

Lähteet: YLE Turku