Jorma Martikaisen toinen tuleminen

Lahtelainen Jorma Martikainen on kirjoittanut runoja vuosikymmeniä. Julkaisukynnys oli lähellä, mutta ei jostain syystä ylittynyt ja runoilijan luomisvoima ehtyi hetkeksi. Nyt uusi innoitus on löytynyt oman blogin kautta.

kulttuuri
Ruonoilija ja sielunmaisema. Jorma Martikainen Möysän uimarannassa.YLE/ Tuija Veirto

Möysäläisen kirjallisuuden seurassa on yksi jäsen: Jorma Martikainen. Blogissa on tällä hetkellä parisataa tekstiä, valtaosin runoja ja aforismeja.

- Olin aluksi mukana toukokuu.comissa, joka alkoi hiipua. Mietin liittymistä johonkin toisen yhteisöön, mutta sitten keksin, että perustankin oman blogin. Möysäläisen kirjallisuuden seura kuulosti nimenä varsin komealta.

Martikainen on kirjoittanut runoja pitkään, aina 1970-luvun puolivälistä lähtien. Aktiivikautta kesti 90-luvulle asti. Sitten runosuoni ehtyi.

- Lama tuli Suomeen ja niin myös minun päähäni. Aika pitkään piti itseään etsiskellä. Olin pommittanut vuositolkulla isoja kustantajia ja tuli mieleen, että enkö nyt sitten olekaan niin suuri kirjailija kuin olin ajatellut.

Uudet julkaisukanavat virkistäneet runoutta

Möysäläisen kirjallisuuden seura -blogin myötä Jorma Martikaisella on meneillään uusi luomiskausi.

- Nythän minulla on maailmanlaajuinen julkaisukanava ja lukijoita varmasti enemmän kuin ehkä se yksi runokirja siellä kirjaston hyllyllä.

Martikaisen mielestä uudet julkaisukanavat ovat tehneet runoudelle hyvää.

- Runoista puhutaan ja niistä kiistellään, on myös kritiikin kritiikkä. Ja paitsi että puhutaan myös julkaistaan, on pienkustantajia ja omakustanteita.

Lahdessa on vireää toimintaa runouden ympärillä, esimerkkinä Martikainen mainitsee viime kesänä perustetun Lahti Sounds Poetryn, jonka blogia hän myös ylläpitää.

Martikainen vastaanotti vastikään ryhmän ensimmäisen Cow with the wings eli Siipilehmä -tunnustuksen. Tunnustus aiotaan myöntää jatkossakin joulukuussa Heimon päivänä ansioituneelle kirjoittajalle, keskustelijalle ja runouden puolestapuhujalle.

Möysäläisyys sielunmaisemana

Hyvä runo syntyy mistä tahansa aiheesta, sanoo Jorma Martikainen. Hän itse saattaa rakennella uuden runon "varastostaan".

- Inspiraatiosta syntyy joskus heti hyvää, mutta se on harvinaisempaa. Tykkään liittää runoihini yhteiskunnallisen vireen, mutta siinä on vaarana, että menee paatoksen puolelle. Viime aikoina olen pohtinut kovasti myyttejä ja ekologista runoakin haluaisin kirjoittaa, sille haen vielä muotoa.

Jorma Martikainen on asunut Möysässä tai sen liepeillä koko ikänsä, viimeiset vuodet Ruolassa.

- Möysäläisyys on minulle sielunmaisema, sitä on aika vaikeata sanoin kuvata.

Lähteet: YLE/ Tuija Veirto