Superteleskoopit suomalaistutkijoiden käytössä Chilessä

Maailman tehokkaimmat teleskoopit ovat ensi vuoden alusta suomalaistutkijoiden käytössä. Tuorlan observatoriossa Kaarinassa aloittaa alkuvuodesta keskus, joka tekee tutkimusta Chilessä sijaitsevilla jättiläisteleskoopeilla.

tiede
Jättiteleskooppi Chilessä koostuu neljästä kaukoputkesta, joiden peilien läpimitta on kahdeksan metriä.
Jättiteleskooppi Chilessä koostuu neljästä kaukoputkesta, joiden peilien läpimitta on kahdeksan metriä.ESO/H.H.Heyer

Suomi kuuluu Euroopan eteläiseen observatorio-organisaatioon, joka ylläpitää korkeatasoista observatoriota Chilen Andeilla.

- Tuorlan observatorion tutkijat ovat suomalaisista hyödyntäneet eniten ESO-teleskooppien havaintoaikaa. Näin ollen on luontevaa, että Suomen keskus perustetaan juuri Turun yliopistoon, tähtitieteen professori Mauri Valtonen toteaa Turun yliopiston verkkolehti UTUonlinessa.

Suomalaistutkijat saavat runsaan kahden miljoonan maksulla noin 25 yötä havainnointiaikaa Chilen observartoriossa. Yksittäisen tutkimuksen havaintoaika suurteleskoopilla on tyypillisesti muutamia tunteja, joissain tapauksissa vain minuutteja.

- Suurteleskoopit keräävät valtavasti fotoneja ja niiden havaintojen infomäärä on erittäin suuri. Parin tunnin havaintoajan tuloksien analysointiin voi mennä jopa vuosi, selvittää Valtonen UTUonlinessa.

Koska Tuorlan tutkijat hyödyntävät eniten chileläisteleskooppien havainnointiaikaa on luontevaa, että alan suomalaiskeskus perustettiin Tuorlaan.

Andit ovat Valtosen mukaan ihanteellinen havaintopaikka kuivan ja pilvettömän ilmastonsa sekä teleskooppien riittävän sijoituskorkeuden vuoksi. ESO:ssa suunnitellaankin parhaillaan uraauurtavaa, miljardeja euroja maksavaa ALMA-radioteleskooppijärjestelmää viiden kilometrin korkeudelle Chajnantorin ylätasangolle.

Lähteet: YLE Turku