Kakkaajapatsas kuuluu katalonialaiseen jouluperinteeseen

Katalonialainen jouluperinne pitää sisällään suomalaisittain ajatellen varsin erikoisia asioita. Sellaisia ovat muun muassa kakkaava paimenfiguuri ”Caganer” ja makeisia käskystä kakkaava halko ”Tió de Nadal”, joka on katalaanien jouluperinteeseen liittyvä myyttinen hahmo.

Katalonia
Caganer kuvaa ihmisten samanarvoisuutta säätyyn ja asemaan katsomatta.
Caganer kuvaa ihmisten samanarvoisuutta säätyyn ja asemaan katsomatta.YLE / Henri Kirkanen

Caganerit kuuluvat katalonialaiseen jouluseimiasetelmaan yhtä erottamattomasti kuin Jeesus-lapsi, Joosef ja Maria. Pienet hahmot esitetään kyykkyasennossa housut nilkoissa ja kakkaamassa. Kummallisen minipatsaan on tulkittu korostavan ihmisen pienuutta ja inhimillisen sekä pyhän vastakkainasettelua. Lisäksi sen on uskottu tuovan onnea tulevan vuoden sadolle.

Tió taasen pannaan joulukuun alussa esille kotiin sekä ruokitaan ja peitellään joka yö, ettei sille tulisi nälkä ja kylmä. Jouluna sitä hakataan kepeillä ja sen käsketään "kakata" lahjoja. Samalla lauletaan tapahtumaa varten tehtyä laulua.

Pepe Gonzales odottaa joka joulu Turrón-pakettia Barcelonasta

Turkulainen taiteilija ja muusikko Pepe Gonzales on asunut Suomessa vuosikymmeniä. Hän on syntyään aito katalaani ja odottelee joka joulu Barcelonasta makeaa Turrón-pakettia.

- Se on ainoa katalonialainen asia mun joulussa täällä Turussa. Sisko laittaa joka joulu mulle paketin katalonialaista makeisherkkua Turrónia. Turrón on tehty nougatista ja se voi olla suklainen tai pähkinäinen tai vaikka molempia. Sitä mä odotan vesi kielellä aina postilaatikon vierellä, Pepe naurahtaa.

- Joo se on kumma juttu toi kakkaaja. Kukaan ei oikein tiedä, mistä se on meille katalaaneille tullut, mutta sinne jouluseimeen se kuuluu ehdottomasti. Noi julkkisten näköiset on uudempi juttu. Ennen se oli paimen, Pepe kertoo.

Jouluseimi on lapsille tärkeä juttu

Jouluseimen rakentaminen on perheen lapsille tärkeä juttu. Se tehdään taiten ja rakkaudella. Metsästä haetaan sammalta ja oksia ja muita tarveaineita. Tinapaperista tehdään seimiasetelmaan tärkeä joki ja kakkaaja kätketään piiloon asetelmaan.

- Mun pikkuveli etsi aina sitä kakkaajaa ja me kätkettiin se ihan mahdottomaan paikkaan seimessä. Se suuttui aina meille kun se ei löytänyt sitä, Pepe muistelee.

-Kyllä me aina sitä jouluhalkoakin ”Tióa” hakattiin ja aina se antoi karkkeja. Joskus hakattiin montakin kertaa, mutta kyllä se karkkien tulo aina johonkin loppui.

Kolme kuningasta tuo lasten lahjat loppiaisena

Katalonialainen jouluperinne ei aiemmin tuntenut joulupukkia, mutta nykyään sellaisiakin näkee. Sen sijaan tammikuun 5. päivä oli odotettu lasten keskuudessa. Silloin saapuivat kolme kuningasta tai tietäjää ja toivat lahjoja säkkikaupalla.

- Mä muistan aivan erityisesti yhden joulun kun mä olin jotain kahdeksan. Yhtäkkiä ovelle koputettiin ja siellä oli ne kolme kuningasta viimeisen päälle juhla-asuissa. Me kakarathan säikähdettiin ja mentiin meidän omakotitalon takapihalle piiloon.

- Sitten ne kuninkaat huuteli meille, että tulkaa lapset tänne! Sisko luuli, että kun ne näki meidät, niin me ei saada mitään, mutta sisällä oli niin paljon lahjoa ettei ikinä.

- Myöhemmin vanhempana mä tajusin, että isä oli saanut varmaan jonkun pienen lottovoiton. Se oli ihanin joulu minkä mä muistan, Pepe muistelee herkistyneenä.

Haastattelun päätteeksi Pepe nappaa nurkasta kitaran ja soittaa pätkän espanjalaista joululaulua ”Feliz Navidad”, sovittaen väliin myös suomalaisen joulutervehdyksen.

Lähteet: YLE Turku / Henri Kirkanen