Kullan konekaivu loppuu 2019

Hallitus on antanut esityksen uudeksi kaivoslaiksi. Laissa esitetään koneellisen kullankaivun lopettamista ja kaivosoikeuksien lakkauttamista Lemmenjoen kansallispuistossa kahdeksan vuoden sisällä.

kaivosteollisuus
Metsähallitus ja konekaivajat ovat täysin eri mieltä kaivuun ennallistamisen onnistumisesta.YLE/Esko Puikko

Lemmenjoen kullan konekaivu ajetaan alas vuoden 2018 loppuun mennessä. Siirtymäaikaa on pidennetty aiemmasta lakiesityksestä neljä vuotta. Esitys on monessa muussakin asiassa tullut kaivosteollisuutta vastaan.

Lemmenjoen kansallispuistossa on reilut parikymmentä kaivospiiriä, joissa 16:ssa harjoitetaan koneellista kullankaivua. Kullankaivajat ovat vastustaneet jyrkästi konekaivukieltoa.

Lakiesitys sallii jatkossa kansallispuistossa ainoastaan perinteisen kullanhuuhdonnan.

Elinkeinoministeri: Pienen koneen käyttökin mahdollista

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen korostaa, että koneellinen kullakaivuu raskailla koneilla loppuu Lemmenjoen kansallispuistossa asteittain vuoteen 2019 mennessä. Sen sijaan perinteinen kullanhuuhdonta ja hyvin pienimuotoisten koneiden käyttö on Pekkarisen mukaan mahdollista jatkossakin.

- Varsinainen konetoiminta varmaakin vähenee koko ajan vuoteen 2019 saakka. Kaivettuja alueita, jotka ovat auki, aletaan saattaa luonnontilaan.

Valtausmaksusta malminetsintäkorvaukseen

Malmin etsintäluvan, kaivosluvan ja kullanhuuhdontaluvan haltija olisi nykyiseen tapaan velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot ja haitat täysimääräisesti maanomistajalle. Lisäksi luvanhaltija maksaisi etsintäalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuisen korvauksen, jonka tasoa tarkistettaisiin.

Malminetsintäkorvaus olisi ensimmäiseltä neljältä vuodelta 20 euroa hehtaarilta vuodessa, ja se nousisi porrastetusti neljän vuoden jälkeen. Kullanhuuhdontakorvaus olisi 50 euroa hehtaarilta vuodessa. Valtiolle maksetusta valtausmaksusta luovuttaisiin.

Kaivosluvan haltijan olisi maksettava kiinteistön omistajalle vuosittainen louhintakorvaus, joka olisi 50 euroa hehtaarilta. Lisäksi louhintakorvauksena maksettaisiin 0,15 prosenttia vuoden aikaan louhitun kaivosmineraalien arvosta.

Uraaninetsintä vaatii kunnan luvan

Lakiesityksen mukaan uraanin etsintä edellyttää aina malminetsintälupaa ja lupakäsittelystä vastaa jatkossa Turvatekniikan keskus. Sijaintikunnalla on lupahakemukseen veto-oikeus eli uraaninetsintälupaa ei voi saada ilman kunnanhallituksen suostumusta.

Elinkeinoministeri sanoo, että laki mahdollistaa uraanin kaivamisen ja uraanikaivoksen pesrustamisen Suomeen. - Mutta ensinnäkin kaikki turva- ja ympäristöseikat ovat erittäin vaativat ja näin pitää olla. Toiseksi kunnan pitää hyväksyä uraanikaivos; jos kunta sanoo ei, niin sitten ei sinne.

Tämän jälkeen valtioneuvosto arvioi asian, jos kunta ja ympäristöselvitykset puoltavat tiedossani ei kuitenkaan ole sellaisia hankkeita, jotka voisivat edetä aina uraanikaivostoiminnaksi, Pekkarinen sanoo.

Mahdotonta kieltää uraanikaivos lailla

Pekkarisen mukaan uraanikaivostoiminnan kokonaan kieltäminen lailla on mahdotonta niin kauan kuin Suomi käyttää ydinvoimaa. - On äärimmäisen kaksinaismoraalista sanoa, että me käytämme ydinvoimaa, mutta meidän takapihalta sitä uraania ei sa kaivaa, se pitää ottaa muilta ja aiheuttaa haitat muille.

Sekä luonnonsuojeluväki että kaivosteollisuus vaativat hallituksen esitykseen vielä muutoksia ennen lain lopullista hyväksymistä. Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen, uusi kaivoslaki astuu voimaan tammikuussa 2011.

Lakiesitystä ehdittiin siirtää jo kolme kertaa tänä vuonna. Keskeiset kiistat koskivat kaivosten perustamista ja erityisesti uraanikaivoshankkeita sekä koneellista kullankaivua Lapista.

Lähteet: YLE Lappi