Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä

Suomalaiset käyttävät psykoosin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä selvästi enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Psykoosilääkkeitä syötetään suomalaisille myös muuhun kuin psykoosien hoitoon. Suomalaiset eivät kuitenkaan sairasta psykooseja muita enempää.

Kotimaa
Mies laittaa lääkkeen suuhunsa
Ludovic Di Orio / Goodshoot.com

Kolme psykoosilääkettä on keikkunut pitkään Suomen myydyimpien lääkkeiden joukossa. Psykoosilääkkeet ovat syrjäyttäneet kärjestä muun muassa sydän- ja verisuonilääkkeet.

Suomessa käytetään psykoosilääkkeitä kaksinkertainen määrä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Luvut selviävät Fimean eli entisen Lääkelaitoksen niin sanottujen päiväannoslukujen mukaan. Määrät ovat myös kasvussa.

Skitsofreniaa ja muita psykooseja

Psykoosilääkkeiden alkuperäinen tarkoitus on skitsofrenian ja muiden psykoosien hoito, kertoo professori Jouko Lönnqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

- Puolet psykooseista on skitsofreniaa. On myös muita psykooseja, tyypillisiä ovat mielialapsykoosit ja maaniset psykoosit. Näiden ohella psykoosilääkkeillä on runsaasti muuta käyttöä, joka on asianmukaista. Siellä on myös harmaa alue, josta voidaan kysyä, onko lääkehoito ihan kohdallaan.

Suomalaiset eivät sairasta psykooseja muita pohjoismaalaisia enempää. Harmaan alueen psykoosilääkkeiden käyttäjiä on tuhansia ellei kymmeniätuhansia.

Psykoosilääkkeitä käytetään esimerkiksi vankien rauhoittamiseen sekä alkoholi- ja päihderiippuvaisten hoitoon, koska ne eivät aiheuta lääkeriippuvuutta. Samasta syystä lääkkeitä käytetään lasten ja nuorten vaikeisiin käytöshäiriöihin. Suurin käyttäjäryhmä ovat kuitenkin vanhukset.

Lönnqvist korostaa, että lääkkeen antamisen syystä tulisi keskustella kriittisesti ja avoimesti.

Vanhukset rauhoitetaan psykoosilääkkeillä

Suomalaiset vanhukset käyttävät psykoosilääkkeitä kaksin-, jopa kolminkertaisesti verrattuna muihin pohjoismaalaisiin. Sekä laitoksissa oleville että kotona asuville vanhuksille määrätään psykoosilääkkeitä muistihäiriöihin, rauhoittamiseen ja unilääkkeiksi.

Professori Sirpa Hartikainen Kuopion yliopistosta sanoo, että Suomesta puuttuu vanhusten hoidon ja erityisesti muistihäiriöisten hoidon osaamista.

- Meillä on hyvin lääkekeskeinen hoitoperinne. Lääkkeet yksinkertaisesti jäävät päälle, Hartikainen sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Helena Ala-Mettälä