Ruokinta auttaa tintit talven yli

Lintujen talviruokinta parantaa selvästi pikkulintujen selviytymistä kylmän talven yli. Laudalla vieraileva yksilömäärä saattaa yllättää.

luonto
Sinitiainen on yksi Uudenmaan lintulautojen tavallisimmista vieraista.YLE / Tero Ylioja

Lohjan lintutieteellisen yhdistyksen Hakin puheenjohtajan Jan Södersvedin kotipihalla käy kuhina. Tali-, sini- ja hömötiaiset hyörivät ruokinta-automaateilla tomerasti ja koittavat ahtaa kupunsa mahdollisimman täyteen lyhyen talvipäivän aikana. Lumeton maa ja lämmin sää on pitänyt linnut metsissä, mutta siementen menekki hyppää välittömästi elohopean laskiessa pakkasen puolelle.

- Auringonkukan siemeniä menee noin sata kiloa talvessa ja lisäksi ehkä 50 kiloa maapähkinöitä, kertoo Södersved.

Ihmisten ruokintapaikkojen antimilla yhä useampi tiainen selviytyy talvipakkasten yli. Esimerkiksi tavallisimpien tiaisten määrät ovat vuosien saatossa moninkertaistuneet talviruokinnan yleistyttyä.

Lintumäärä voi yllättää

Ruokintapaikan lajikirjo Suomen talvessa on yleensä kymmenestä kahteenkymmeneen lajia. Tavallisimpien tiaisten lisäksi paikalle voi pyrähtää vaikkapa tikkoja ja rastaita. Viime vuosina laudan antimista ovat opetelleet nauttimaan myös uudet lajit.

- Tämmöset kuin pyrstötiainen, urpiainen ja puukiipijä, sitten on harvinaisempia kuten nokkavarpunen tai pähkinänakkeli, jostakin kun löytävät sopivan ruokinnan niin saattavat jäädä koko talveksi, listaa Jan Södersved.

Yksi tuttu vieras on kuitenkin tänä talvena joukosta poissa.

- Viherpeipot on Etelä-Suomesta ja ilmeisesti pitkälle Keski-Suomeen kadonneet melkoisesti. Trichomonas-alkueläin on suuren osan kannasta tässä vuoden aikana hävittänyt.

Vilskettä ruokapaikoilla kuitenkin edelleen riittää. Itse asiassa tavalliselle lintulaudantäyttäjälle paikalla hyörivien lintujen yksilömäärät voivat tulla yllätyksenä. Tarkassa seurannassa määrä saattaa paljastua kymmenkertaiseksi kuviteltuun nähden.

- Jos pääsee esimerkiksi rengastuksen avulla tutkimaan, että paljonko siinä käy lintuja niin kaksi- kolmesataa saattaa olla hyvin äkkiä se määrä mikä siinä käy. Vaihtuvuus on melkoinen, sanoo Södersved.

Ruokintapaikan hygienian oltava kunnossa

Ruokinta-automaateista paras on sellainen, jossa lintujen jätökset ja siemenet eivät pääse sekoittumaan. Ruokintalaitteet kannattaa puhdistaa aika-ajoin, samaten yli menneet siemenet voi haravoida maasta pois muutaman kerran talven aikana. Tällöin taudit eivät pääse leviämään ruokintapaikan antimien mukana.

Lintujen lempievästä ovat energiapitoiset auringonkukansiemenet, maapähkinät sekä puhdas rasva. Joillekin linnuille, kuten keltasirkuille, kelpaa kaura, ja omenat taas kiinnostavat rastaita ja joskus tikkojakin.

Jos aloitat, älä lopeta

Lintujen ruokinta kannattaa yleensä aloittaa ennen ensimmäisiä kovia pakkasia. Tällöin linnut voivat hakeutua valmiiseen pöytään, kun maastosta löytyvät ravintovarat alkavat olla tiukassa.

Aloitusajankohtaa tärkeämpää on kuitenkin muistaa, että jo aloitettua ruokintaa ei saa missään tapauksessa lopettaa kesken talven. Kovakaan pakkanen ei sinänsä tinttejä pelota, mutta tutun ravintokohteen ehtyminen saattaa kylmällä säällä tuottaa nälkäkuoleman nopeasti.

Ja mikäpä olisikaan parempi aika muistaa siivekkäitä ystäviä, kuin vuoden pimein aika?

- Jouluna täytyy ainakin tarkistaa, että kaikki ruokintapaikat on kunnossa ja linnuilla vähintään yhtä tuhti joulupöytä kuin itsellä, toteaa Södersved.

Lähteet: YLE Helsinki / Tero Ylioja