Somalinuorista liki puolet syrjäytymisvaarassa

Maahanmuuttajaryhmien syrjäytymisriski vaihtelee. Suurin riski jäädä ilman koulutusta, tutkintoa ja työtä on somalia puhuvulla nuorilla, pienin venäjää tai persiaa puhuvilla.

Kotimaa
Syrjäytyneet äidinkielen mukaan -infografiikka. Lähde: Pekka Myrskylä / Tilastokeskus.
Taulukko esittää syrjäytyneiden nuorten osuuden kieliryhmittäin. Tarkastelussa ovat mukana kaikki 15-29-vuotiaat, joilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Tilastosta on poistettu äidit, joilla on alle 7-vuotiaita lapsia. Syrjäytyneellä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja joka ei opiskele eikä käy töissä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja ovat vuoden 2010 lopusta. Lähde: Pekka Myrskylä / TilastokeskusJuha Kiiskinen / Yle
Sumeita hahmoja käytävällä.

Somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymisriski on Tilastokeskuksen mukaan omaa luokkaansa: peräti
41 % somalialaistaisista nuorista on ilman työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

-Me ajatellaan, että suomalainen voittaa aina. Täällä pärjää, jos on mahdollisimman suomalaisen näköinen, suomalaisen tapainen ja pystyy peittämään oman erilaisuutensa. Ja somalialaisnuorille se on vaikeaa. On vaikea esittää suomalaista, sanoo Päivi Harinen, nuorisotutkija ja dosentti Itä-Suomen yliopistosta.

Täällä pärjää, jos on mahdollisimman suomalaisen näköinen, suomalaisen tapainen ja pystyy peittämään oman erilaisuutensa. Ja somalialaisnuorille se on vaikeaa. On vaikea esittää suomalaista.

dosentti Pirkko Harinen

Muita korkeammassa syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä ovat kurdia, arabiaa ja thai-kieltä puhuvat nuoret. Selvästi pienempi riski on persiaa puhuvilla iranilaisilla sekä venäläisillä, mutta heidänkin syrjäytymisensä on selvästi yleisempää kuin suomen- tai ruotsinkielisten nuorten.

Keskimäärin kantaväestön nuorten syrjäytymisprosentti on 3,7, kun se vieraskielisillä nuorilla on 20.

Tutkija: Äidinkieli valtavan arvostettua

Osan vaikeuksista selittää Harisen mukaan kieli, osan perhe. Jotkut maahanmuuttajaperheet eivät pysty tukemaan nuoria suomalaiseen yhteiskuntaan ujuttautumisessa, sillä vanhemmat voivat olla vielä enemmän syrjässä kuin lapset. Ilman suomen kielen taitoa Suomessa ei tutkijan havaintojen mukaan kelpaa juuri mihinkään työhön.

- Meillä äidinkieli on jotenkin valtavan arvostettua kulttuurisesti, Harinen sanoo.

Hallituksen sorvaaman nuorten yhteiskuntatakuun pitäisi koskea myös maahanmuuttajanuoria.

- Täytyy toivoa, että siitä ei tule sellaista temppujen jatkumoa, niinkuin tähän asti nämä nuorten parissa sovelletut toimet ovat olleet, Harinen toivoo.