Pullon henki lentää linnasta avaruuteen

Viini oli keskiajalla tuttu juoma Turun linnassa. Myös avaruudesta on löytynyt alkoholia, mutta sen nauttimisesta ei ole havaintoja. Onko biodynaaminen viini humpuukia? Miltä maistuu Euroopan joulu? Pullon henki -ohjelmasarja vie viinikeskustelun uusille ulottuvuuksille. Sarjan vieraina ovat Hannu Laaksonen, Esko Valtaoja ja Ville Itälä.

viinit
Kauppahallin Sipulissa tunnelma tiivistyy. Juomia odottelemassa Heikki Lehtonen, Juhani Santavuo, Pentti Arvela, Esko Antola ja Ville Itälä.
Kauppahallin Sipulissa tunnelma tiivistyy. Juomia odottelemassa Heikki Lehtonen, Juhani Santavuo, Pentti Arvela, Esko Antola ja Ville Itälä.YLE / Lassi Lähteenmäki

Keskiaikana Turussa juotiin varsinkin Reininviiniä. Juomia tuotiin Turun linnan holvien suojaan myös Italiasta ja Ranskasta.

Keskiajalla viinin valmistus oli arpapeliä kun hiivan käyttäytymistä ei tarkemmin tunnettu. Silloin olikin tapana tasoittaa makua mausteilla.

Keskiaikainen viini oli makeaa ja mausteista, arvioivat Pullon henki -sarjan asiantuntijat Heikki Lehtonen, Pentti Arvela ja Juhani Santavuo.

Turun linnassa viini juotiin metallisesta pikarista, täsmentää kulttuurihistorioitsija Hannu Laaksonen.

Prosentteja jo miljardeja vuosia sitten

Avaruustähtitieteen professorin Esko Valtaojan arvion mukaan maailmankaikkeudessa oli alkoholin käymiseen tarvittavat ainesosat olemassa jo 13 miljardia vuotta sitten.

- Hiljattain avaruudesta löydettiin alkoholia, mutta sen kuskaaminen maahan taitaa olla aika hankalaa, Valtaoja kuittaa.

Viinin nauttiminen kannattaa Valtaojan mukaan hoitaa maassa. Painottomassa tilassa viiniä ei pääse nuuhkimaan ja se vie parhaan terän nautinnosta.

Ilmasto on lämpenemässä ja se harmittaa viininviljelijöitä. Jossain päin Ranskaa tosin uskotaan lämpötilan tuovat parempia satoja.

- Ja ehkäpä silloin voidaan Suomessakin ryhtyä todenteolla viininviljelyyn, pohtii Juhani Santavuo.

Kuohoviini on arkipäiväinen juoma Euroopassa

Keskustelu Ville Itälän ja Esko Antolan kanssa paljastaa sen, että kuohuviini on Keski-Euroopassa arkipäiväinen juoma. Kuohuva sopii aterian kyytipojaksi mainiosti.

Suomalainen ja keskieurooppalainen joulu poikkeavat toisistaan paljon.

Kerran Ville Itälältä Brysseliin tuodut lanttuaatikot pääsivät homehtumaan ja aatoksi piti loihtia äkkiä tilalle uutta ruokaa. - Laatikkoruokia ei ollut, mutta aika moni osti jouluaatoksi äyriäisiä, sanoo Itälä.

Kun meillä Suomessa joulu ollaan kotona, etelämpänä on tapana syödä ravintolassa, toteaa Esko Antola.

Laatikoista, kinkusta, monista kaloista ja salaateista koostuva suomalainen joulupöytä olisi aika eksoottinen ilmestyas brysseliläiselle. Näin tuumivat Eurooppaa paljon kiertävät turkulaiset.

Lähteet: YLE Turku Lassi Lähteenmäki