Sananen 31.12.2009 – Jalkatekniikan Maailma

Mitä Vanhasen kaudesta jäi käteen – ja mitä jalkoihin ? Jos lasketaan kaikki raajat ja ulokkeet mukaan, mukaan lukien pää, niin olisi helppo tokaista että lähinnä pitkiä ja yksityiskohtaisia vikailmoituksia. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen.

Kuva: YLE Keski-Suomi

Ainakin Vanhasen kaudesta voi sanoa, että se ei ollut juosten kustu. Lääkäri voi todistaa, että niillä jaloilla ei pysty juoksemaan.

Ihminen on fyysinen olento. Tämä on unohtunut meiltä kun olemme katsoneet pääministeri Vanhasta. Hän on näyttäytynyt meille liian usein pelkkänä päänä ja nieluna, jonne voi työnnellä mikrofoneja. Koko muu alavartalo on ollut miehen yksityisomaisuutta, mutta sitä on täytynyt kuljettaa mukana työmatkoillakin. Mies on mennyt maailmalla pää kolmantena jalkana. Median ristitulessa näistä kolmesta jalasta, pää on kestänyt yllättäen parhaiten.

Elämä on niin pitkä, että jossain vaiheessa suomalainen mieskin joutuu tutustumaan omaan vartaloonsa. Pää on kuin teinillä, jutut kuin ammattikoululaisella, mutta kroppa ikämiehen. Astuminen ei tuo enää nautintoa. Niin kuin tiedotustilaisuudessa toimittajat vihkoon kirjasivat. Aika paljon elämässä on kyse siitä, miten paljon mukana säilyy asioita, joista vielä saa nautintoa. Katse siirtyy omasta navasta jalkoihin ja palloniveliin.

Vanhanen on harmaa, mutta kutkuttavalla tavalla arvoituksellinen mies. Jos hän olisi duunari, hän olisi mystinen metsätyömies. Harvan suomalaisen miehen jalat kiinnostavat koko lehdistön kenttää Suomen Kuvalehdestä Tyrvään Sanomiin. En olisi yllättynyt, jos Tekniikan Maailma tekisi liitteen Vanhasen jaloista. Siinä käytäisiin perusteellisesti läpi miten pallonivel ja sen rustovaippa liikkuvat ristisuunnassa määrätyllä tavalla. Kiitämme: sääriluun pituutta. Moitimme: suurta kulutusta. Myös kaiken hinta on liian suuri.

Kukaan ei uskalla kysyä, onko pääministerillä puujalka. Ja mitä puuta se on. Olisiko mitenkään mahdollista, että taloja vauhdilla rakentavalla miehellä olisi kirves lipsahtanut pahemman kerran – ja vielä kaksi kertaa, molemmin puolin pölliä. Sitä ei voisi julkisuudessa myöntää vaikka kirveellä uhattaisiin. Vai löytyykö totuus pakettiauton mainostekstistä: Vettä jo kolmannessa polvessa!

Kansa ei tiedä totuutta. Ei jaloista, eikä siitä minkälaista peliä politiikka huipputasolla on. Se on siirtoja ja petauksia. Jalat voivat olla oikeasti kipiät. Jos Vanhanen mielisi olla istuva presidentti, niin siinähän ei tarvitse olla priimajalat. Asiantuntijoiden mukaan Ahtisaarellakaan ei ollut maailman parhaat jalat.

Toisaalta Suomessa on maailman parhaat luistelijat. En tarkoita nyt meitä ukkoja jotka onnistumme vuosi toisensa perään luistelemaan kotitöistä, vaan oikeita luistelijoita. Katsokaa pikkuleijonia! Luisteluhan ei rasita jalkoja samalla raastavalla tavalla kuin juoksu ja kävely. Mielestäni Vanhanen voisi olla rullaluistimilla liikkuva pääministeri ainakin kautensa loppuun. Maa, jossa eukkoja kannetaan ja saunotaan kilpaa, saisi imagoon sopivan poliittisen johtajan. Jos vielä Niinistö olisi rullaluistimilla liikkuva presidentti, niin avot siinä olisi huippukokouksiin sopiva pari. Ryhmäkuvassa luistimet terveyssyistä jalassa miehemme olisivat reilut puoli metriä muita pidempiä. Putin näyttäisi puutarhatontulta ja Sargozy vatsastapuhujan käsinukelta. Tänne ei uskaltaisi kukaan hyökätä.

Viisaimmat arvelevat, että Vanhanen väistyy johtajan paikoilta, koska mielessä kuumottelee uuden omakotitalon rakentaminen. Puutavarakin saattaa olla valmiina. Ne jotka haluaisivat nähdä Vanhasen jatkavan entisissä pesteissään parkuvat, miksei kukaan ole ostanut Matin jaloille piikkimattoa! No, Suomessa pääministeri on piikkimatolla 20 tuntia vuorokaudessa. Eikä tunnu helpottavan.

Tulossa on kevät, jossa poliitikot loistavat varmuudella lööpeissä kilpaa auringon kanssa. Poliitikot ovat 2000-luvun tähtiä. Naistenlehtien kansissa on nyt vuoron perään Lehtomäki ja Kiviniemi. Ennen oli Ansa Ikonen ja Laila Kinnunen. Joskus Paul Anka. Vanhanen on rampa ankka. Kalevi Sorsa oli Suomen pitkäaikaisin pääministeri.