Tela: Eläköityvä Satakunta hyötyy pidemmistä työurista

Satakunnassa eläkkeensaajien osuus väestöstä ylittää jo 40 prosenttia monessa kunnassa. Työurien pidentämisen uskottaisiin keventävän paineita nostaa verotusta merkittävästi.

Kuva: Yle

Väestön eläköityminen ja huoltosuhteen muutos haastaa Suomessa erityisesti suurimpien kasvukeskusten ulkopuolisia alueita. Satakunnan kaikista yli 16-vuotiaista on eläkkeellä 35,6 prosenttia, kun koko maassa eläkkeensaajia on 30,6 prosenttia väestöstä.

Satakunnassa eläkkeensaajien osuus väestöstä ylittää jo 40 prosenttia Merikarvialla, Laviassa, Karviassa, Jämijärvellä ja Harjavallassa. Kaikkiaan eläkkeensaajia Satakunnassa on jo lähes 70 000. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastoista.

- Aina kun palkansaaja muuttuu eläkkeensaajaksi, kunnan verotulot pienenevät merkittävästi. Siten työurien pidennys onkin tarpeen paitsi yksilön, myös kuntatalouden ja valtiontalouden kannalta, muistuttaa Työeläkevakuuttajat TELAn koulutuspäällikkö Heikki Raittila.

Lisävuosi töissä vähentäisi verotuspaineita

Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan voisi pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta 2 miljardilla eurolla. Keskimäärin kaksi vuotta pidempi työura merkitsisi siten vajaata 5 miljardia euroa pienempää tarvetta korottaa veroja tai leikata julkisia menoja.

Raittilan mukaan työurien pidentäminen ei yksin ratkaise työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä. Myös eläkemaksuissa on nousupainetta.

- Tulevien sukupolvien näkökulmasta on erittäin tärkeää, että solmitussa työuraratkaisussa painotetaan eläkemaksujen ja -etuuksien saamista tasapainoon, Raittila korostaa.

Yksilön kannalta työuran piteneminen tarkoittaa parempaa lopullista eläkettä. Satakuntalaisten keskieläke jää alle koko maan keskitason. Keskieläke Satakunnassa on 1274 euroa kuussa, kun suomalaisten keskimääräinen eläke on 1370 euroa kuussa.