Joni Skiftesvik: Pojilla on lupa lukea

Koulukirjastojen merkitys korostuu paikkakunnilla, joissa ei ole kunnallista kirjastoa. Kirjailijat ja kirjan kustantajat ovatkin huolissaan varsinkin poikien lukemisen vähentymisestä. Perinteinen koulukirjasto olisi edelleenkin tarpeen. 

kirjallisuus
Kirjailija Joni SKiftesvik
Kirjailija Joni Skiftesvik kotikirjastossaan Oulun Taskilassa. Yle

Kirjailija Joni Skiftesvik kehoittaa niin kollegoitaan kuin myös kustantajia katsomaan peiliin. Syy lukemisen vähentymiseen saattaa löytyä lähempää kuin kirjastolaitoksesta.

- Tytöt ovat selvästi aktiivisempia lukemaan kuin pojat ja minusta kustantajien ja kirjailijoiden pitää harrastaa itsetutkiskelua. Ehkäpä me kirjoitamme semmoisia kirjoja, jotka eivät poikia kiinnosta tänä päivänä. Pitäisi löytää sellaista aihemaailmaa, joka poikia kiinnostaisi, Skiftesvik pohtii.

Kansakoulun kirjasto oli aarrearkku

Skiftesvikin kotona oli lupa lukea ja siihen kannustettiin, kirjailija muistelee. Martinniemen kansakoulun koulukirjasto oli yllättävän kattava ja monipuolinen. Siellä oli paitsi nuorten kirjoja niin myös Suomen kirjallisuuden klassikoita. Skiftesvik muistelee, että työväenyhdistys olisi lahjoittanut kirjastoon kirjoja silloin kun se lopetti oman kirjastotoiminnan kylällä.

Opettaja palkitsi hyvät lukijat ja kirjoittajat luvalla käyttää koulun kirjastoa ja sieltähän se taivas minulle aukeni.

Joni Skiftesvik

- Luin poikien seikkailukirjoja, mutta siellä oli myös suomalaisia klassikoita. Ilmari Kiantoa muistan lainanneeni ja myös R.L. Stevensonin kirjoja luin, koska ne olivat paksuja ja lainaksi sai vain yhden kirjan viikossa, Skiftesvik sanoo.

- Muistan myös lainanneeni Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -kirjan, mutta se oli pettymys, koska se oli painettu fraktuuralla ja tämä kirjasinlaji ei ollut oikein yhdeksänvuotiaalle pojalle tuttu.

Lukuharrastus opitaan kotona

Kirjastot olivat ratkaiseva tekijä siinä, että Joni Skiftesvikistä tuli kirjailija. Kirjoittamisharrastus kytkeytyi selvästi lukuharrastukseen ja ne kirjastot, joita tuleva kirjailija pääsi käyttämään avasivat maailman kirjojen suuntaan ja innostivat kokeilemaan itsekin kirjoittamista.

- Kotikylällä aloitti niin sanottu piirikirjasto eli kunnan kirjaston sivupiste. Ja minä oli sen käyttäjänä ykkösiä siinä kylällä, Skiftesvik sanoo.

Tänään koulujen kirjastoilla on sangen nirkosesti omia kirjoja lainattavaksi ja koulut tukeutuvat kunnallisiin kirjastoihin, Skiftesvik puntaroi.

- Läheskään aina kirjastoa ei koulun yhteydessä ole ja silloin koulun oman kirjaston merkitys korostuu. WSOY yritti elvyttää kirjastoja lahjoituksin ja mikseipä myös yksittäiset ihmiset voisivat tehdä sinne omiakin lahjoituksia, kirjailija aprikoi.

Kaiken kaikkiaan kodin merkitys on suuri siinä mitä ja kuinka paljon lapsi lukee. Jos kotona luetaan niin lukemisen arvostus tarttuu lapsiinkin.

- Nuoren ihmisen ajasta kilpailee niin moni asia tänä päivänä. On lätkät ja skeittaukset, jotka kiinnostavat varsinkin poikia ja tietysti tietokoneet, jotka sitä aikaa vievät, Joni Skiftesvik sanoo.