1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Pravda perustettiin vastustamaan tsaaria

Pravda-lehteä luettiin aikanaan tarkkaan myös Suomessa. Nyt Pravdan ääreen voi palata Tampereen Lenin-museossa, kun lehden perustamisesta on kulunut sata vuotta.

Kuva: Yle

Lenin perusti Pravdan sata vuotta sitten Tsaarin Venäjän epäkohtien paljastamiseksi. Myöhemmin Pravdasta tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja, jota luettiin tarkkaan myös Suomessa.

Lehtiä salakuljetettiin Suomesta Venäjälle

Ensimmäinen Pravda julkaistiin tsaarin Venäjän tiukan sensuurin keskellä.

- Suomi oli hyvä väylä salakuljettaa näitä lehtiä konteissa, rahtitynnyreissä ja matkalaukuissa Venäjälle, sanoo museoassistentti Antti Siika-aho.

Myöhemmin Pravdasta tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen yhden totuuden äänitorvi.

Suomella ei ollut Pravdassa mitään erityisasemaa toisin kuin usein luullaan.

Antti Siika-aho, Lenin-museo

Sivuja Pravdassa oli kuusi. Toimittajan työ sisälsi vain vähän toimittamista.

- Pravdan etusivut olivat yleensä täynnä puolueen keskuskomitean tai hallituksen virallisia tiedotteita ja ulkomaiden valtionjohtajilta tulleita sähketervehdyksiä. Niitä ei tietenkään toimitettu vaan ne julkaistiin sellaisenaan, Siika-aho sanoo.

Pravadaa julkaistaan vieläkin

Erityisesti Suomessa Pravdasta etsittiin viestejä myös rivien välistä.

- Suomella ei ollut Pravdassa mitään erityisasemaa toisin kuin usein luullaan. Se muuttui suomalaisten lukijoiden, lähinnä poliitikoiden ja asiantuntijoiden käsissä aseeksi aina tarpeen mukaan, Siika-aho sanoo.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Pravda menetti merkityksensä.

Nykyään Venäjällä kyllä julkaistaan Pravda-nimistä lehteä sekä paperilla että verkossa. Nyky-Pravdoilla on kuitenkin vain vähän tekemistä neuvosto-Pravdan kanssa.

Tampereen Lenin-museossa voi viikonlopusta lähtien tutustua Pravda-lehden historiaan.