Vantaan vankilan ahtauteen ei luvassa helpotusta

Suomen ainoassa varsinaisessa tutkintavankilassa seinät ovat natisseet koko kymmenvuotisen olemassaolon ajan. Kovilla ovat sekä henkilökunta että vangit, eikä tilannetta helpota se, että seinien sisällä puhutaan jo neljääkymmentä eri kieltä. Lisätila on haaveissa, mutta rahat tiukassa.

vankeus
Vartija avaa sellin ovea vankilassa
Vantaan vankilassa kaivataan lisää henkilökuntaa ja tilaa.

Vantaan vankilassa on ollut pahimmillaan toistasataa vankia ylipaikoilla. Nyt tilanne on kohtalainen: 166-paikkaisessa vankilassa on vain 210 vankia. Tilat on tarkkaan osastoitu ja vankila varsin suljettu; kaikki on suunniteltu sitä silmällä pitäen, että tutkintavangit voidaan pitää toisistaan erillään ja samalla taata heidän asianmukainen kohtelunsa.

Hyvin suunnitelluista tiloista ei ole kuitenkaan paljoa iloa, kun paikat pursuavat yli. Alimiehityksen ja ylitäytön takia esimerkiksi eristettävien vankien ulkoilua ja kuntoutustoimintaa on jouduttu karsimaan.

Asiasta on ärähtänyt myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Vantaan vankilan tilanahtauden takia tutkintavankeja pidetään pitkiäkin aikoja tarkoitukseen sopimattomissa poliisivankiloissa. Suomi on saanut asiasta useita huomautuksia myös eurooppalaiselta kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun komitealta.

- Jos laajoissa rikosjutuissa samassa asiassa monta henkilöä on sijoitettu tänne, on heidän erilläänpitämisensä erittäin vaikeaa tässä ahtaudessa. Kyseessä on vielä uusi laitos, jonka pitäisi toimia parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Tämä yliasutus tavallaan tuhoaa nämä mahdollisuudet.

Tämä on rankkaa touhua. Yliasutuksesta kärsivät sekä vangit että henkilökunta

Vankilanjohtaja Tuomo Junkkari

Lisätilat kaukainen haave

Vantaan vankilaan on kaavailtu 120-paikkaista lisäosastoa, mutta rahoitusta sille ei ole näköpiirissä. Tilantarve tiedostetaan erittäin hyvin Rikosseuraamuslaitoksessa, silti kummoisiakaan lupauksia ei voida tehdä. Laitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka epäilee, ettei valtiolta löydy rahaa tilanteessa, jossa uusia säästöjä perätään jo tehtyjen päälle.

- Meillä on tekeillä kevään aikana kokonaisvaltainen vankiloiden tilakartoitus ja tarveselvitys, jota syksyllä sitten tarkemmin puidaan. Sitten lähdetään hakemaan rahoitusta, mutta luulen, että se vie vuosia.

Vankilanjohtaja Tuomo Junkkari muistuttaa, että Vantaalla toiminta pyörii koko ajan henkilökunnan jaksamisen kustannuksella. Osastoilla on jatkuva alimiehitys ja tilannetta vaikeuttaa se, että vankien kuljettaminen sitoo runsaasti henkilökuntaa. Vartijoita tarvittaisiin lisää; ylityötunteja kertyi viime vuonna yli 10 000.

- Tämä on rankkaa touhua. Yliasutuksesta kärsivät sekä vangit että henkilökunta ja sairauslomia on paljon. Me olemme olleet ylikuormitettuja alusta alkaen. Tutkintavankien määrä on 15 vuodessa kaksinkertaistunut ja suurin osa kuormasta on kulkenut meidän selliemme läpi. Onneksi henkilökunta joustaa ja on todella ammattitaitoista.

Ahtautta on yritetty lääkitä sillä, että esimerkiksi hovioikeuden päätöstä odottavia vankeja on siirretty muualle. Tutkintavankien määrä Vantaalla tuskin silti merkittävästi vähenee. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja arvelee, että Suomen on pakko vähitellen taipua kansainvälisiin vaatimuksiin ja lopettaa tutkintavankien säilöminen poliisivankiloissa. Se pidentäisi Vantaan selleissä vietettyä aikaa.

Vankila kansainvälistyy

Ylitäytön lisäksi asiakaskunnan muutos lisää työn kuormittavuutta. Vangeista jopa puolet on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaisten vankien osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Vantaan vankilassa kansallisuuksia on laskettu nelisenkymmentä. Uuteen tilanteeseen on vastattu rekrytoimalla kielitaitoista työvoimaa eri kulttuureista. Kriittisissä tilanteissa tuodaan paikalle tulkki. Arjessa turvaudutaan päivittäin netin käännöskoneisiin, mutta nekään eivät auta, jos vanki ei osaa kirjoittaa, kuvailee vankilanjohtaja Tuomo Junkkari.

- Ymmärtämisvaikeudet ovat lisääntyneet, emme me voi osata kaikkia kieliä. Sitten, jos ei mitään yhteistä kieltä löydy, me puhutaan käsillä.