Kastemadon matka on täynnä vaaroja

Pyörätiet ja pihat ovat kevätaamuisin täynnä pikkuhiljaa eteenpäin kiemurtelevia kastematoja. Osa madoista pääsee perille päätepisteeseen, osa kohtaa elämänsä lopun ihmisen kengässä.

luonto
Matoja asfaltilla.
Yle / Sari Toivonen

Kastemadot ovat pysyneet koloissaan paikoillaan koko pitkän talven. Kevään tullessa madot vaihtavat asuinsijaa heti, kun se vain on mahdollista. Tavallinen kansalainen huomaa matojen olemassaolon ekosysteemissä siinä vaiheessa, kun kengänpohjista tai polkupyörän renkaista saa kaapia pois matojen liiskaantuneita jäänteitä.

Madot ajaa liikkumaan kaventunut elintila lajitovereiden joukossa, sekä uuden kumppanin etsintä.

- Kylmä kevät on hillinnyt matojen matkailua. Nyt ilmat lämpenevät ja kun saatiin vielä lämmintä sadetta niskaan, madoille on optimaalinen keli lähteä liikkeelle, valaisee Turun biologisen museon tutkija Pekka Käär.

Lämpimänä päivänä kastemato kuivaa ennen kuin pääsee pyörätien yli.

Pekka Käär

Koska madot hengittävät ihollaan, ne voivat oleskella kuivalla maa-alustalla vain pienen hetken.

- Lämpimänä kesäpäivänä kastemato ei pärjää edes pyörätien yli, vaan todennäköisesti kuivuu sitä ennen, kertoo Käär.

Valtaosa madoista pääsee perille

Madot elävät vuosia ja vaihtavat elinpaikkaa useita kertoja elämänsä aikana.

- Madot vaeltavat myös yöaikaan, silloin maassa on kosteutta niin paljon, että madot voivat luikerrella jopa kallioiden yli. Muuten tällainen uhkarohkea yritys on täysin mahdotonta, nauraa Pekka Käär.

Kostealla pyörätiellä saattaa olla niin huikea määrä matoja, että niitä on mahdotonta väistellä.

- Kyllä valtaosa ehtii perille, vaikkei siltä tuntuisikaan. Yksittäiset madot jäävät pyörien tai kengänkorkojen ruhjomaksi. Osa myös kuivuu ennen turvaan pääsyä. Iltapäivisin teillä näkyy kuivuneita jäänteitä, kertoo Käär.

Osa vaeltamaan lähteneistä madoista joutuu myös linnun ruoaksi.

- Linnut ruokkivat poikasiaan helpolla ruualla. Madoista pitävät esimerkiksi rastaat, varikset ja lokit, tietää Käär.