1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentokoneet

Lustossa metsän pohjalta taivaalle ja taivaaseen asti

Metsämuseo Lustossa nähtävillä on metsäelämän monet puolet, niin talous kuin taide. Metsästä liikutaan metsän pohjalta taivaalle ja taivaaseenkin. Perusnäyttelyä on uudistettu ja uutta ovat tekstiilitaide, lintumaalaukset ja metsäyhtiön käyttämä lentokone

Museonjohtaja Helkamari Knaapi iloitsee kymmenien Lennart Sgerstrålen lintukuvien keskellä. Kuva: Yle / Johanna Hämäläinen

Metsämuseo Lustossa perusnäyttelyn lisäksi avautuu uusia näyttelyitä, ja onpa esillä myös metsäkone, jolla ei varsinaista metsätyötä ole tehty.

- Ihmisillä on hyvin erilaisia metsäsuhteita, ja kukaan ei voi sanoa mikä on se ainoa oikea suhde. Täällä me voimme lähestyä tätä aihepiiriä monesta näkökulmasta, ja tänä vuonna se on lentäminen ja hyvä mieli, kertoo Metsämuseo Luston johtaja Helkamari Knaapi.

Myös perusnäyttelyä on hienosäädetty ja ajanmukaistettu. Näyttelyiden lisäksi Lustoon on tulossa hyvin vilkas tapahtumakesä, johon kuuluu työnäytöksiä sekä uutuutena teematiistait, jolloin pureudutaan syvemmin tiettyihin aihepiireihin.

Yksi näyttelyn uusista taiteilijanimistä on Lennart Segerstråle. Hän vaihtoi metsänhoitajan työt taiteen tekemiselle 1920-luvulla.

- Segerstrålella on sikäli mielenkiintoinen tausta, että hän on metsänhoitajaksi kouluttautunut, ja hän sitä työtä muutaman vuoden ehti tekemään ennen kuin taide vei lopulta voiton. Kaikista töistä välittyy erinomaisen hienolla tavalla se, että Segerstråle on tarkkaillut luontoa, lintuja ja eläimiä. Nämä ovat herkkiä ja kauniita töitä, Knaapi mainitsee.

Miljoonien pistojen taideteoksia

Luston näyttelyissä on esillä parikymmentä Sirkka Muurelan käsin valmistamaa taidetekstiiliä. Yhdessä teoksessa ovat Pessi-lehmä ja Pate-possu vierekkäin eläinten taivaassa. Taivaisia ajatuksia on muissakin kuvissa. Lapsuuden mielikuvitusmaailman inspiroima tyyli on lähinnä naivistista.

- Tätä ovat jotkut sanoneet naivistiseksi tyyliksi. Minähän en välitä yhtään perspektiiveistä. Se asia mistä tykkään saa olla iso, ja joku toinen asia pienempi. Vaikka nyt sieni saattaa olla niin suuri, että se on possujen katoksena, valaisee Muurela.

Yhden teoksen tekeminen käy läpi saman prosessin suunnittelun ja sommittelun kautta piirtämiseen, kirjontaan ja ompeluun. Työt ovat syntyneet monien vuosikymmenien aikana. Yhden ison kuvan tekemiseen menee aikaa jopa kaksi ja puoli vuotta. Metsäaihe merkitsee Muurelalle hyvin paljon.

- Metsä on aivan ihana. Puu elää, ja se on kokenut monia vuosia. En ymmärrä sitä, että metsiä hakataan niin paljon, kun ei ajatella sen enempää muuta kuin taloutta.

Näyttelyn nimeä kantava Paksun haapapuun taikapiiri kuvastaa Muurelan suhdetta luontoon, josta hän saa inspiraationsa. Haapapuu on aina ollut hänen lempipuunsa. Nimikkoteoksessa haapapuuta kiertää sienistä tehty taikapiiri.

- Kyllä se taide niistä kaikista lapsuuden maisemista ja vaatimattomuudesta kumpuaa, ja luonnon rakkaudesta, sekä rakkaudesta käsitöihin, pistoihin ja lankoihin, sanoo Muurela.

Kyttäkone jälleen ilmassa

Suuressa hallissa hurisevat koneet. Esillä konehallin katossa on hieman erilainen metsäkone, ja yksi Luston konekokoelman mittavimmista esineistä, Enso-Gutzeitin metsäosaston syksyllä 1947 hankkima Republic RC-3 Seabee -amfibiolentokone. Se oli ensimmäinen sotien jälkeen Suomeen ostettu siviililentokone, ja ensimmäinen nimenomaan metsätalouskäyttöön hankittu lentokone.

- Tämä on yksirunkoinen vesilentokone. Tässä on se erikoisuus, että lennon aikana voi nostaa pyörät ylös, eli sillä voi laskeutua veteenkin, sanoo näyttelypäällikkö Pekka Lehonkoski.

Tämä koituikin lentokoneen kohtaloksi vuonna 1958, jolloin se lensi viimeisen lentonsa. Koneen pyörät jäivät ala-asentoon, kun se laskeutui veteen, ja teki kuperkeikan.

- Siitä on jo 54 vuotta, kun tämä onnettomuus tapahtui Imatralla Kaukopään edustalla. Onhan tässä koneessa onnettomuuden jälkiä nähtävissä. Ne syntyivät valtaosin konetta vedestä nostettaessa.

Lentokoneen avulla muun muassa valvottiin uittoja. Asemapaikka oli Savonlinnan Laitaatsilta. Lentäen oli myös nopea kuljettaa esimerkiksi varaosia hinaajille ja muille aluksille.

- Savonlinnassa paikalliset kutsuivat sitä kyttäkoneeksi, koska sillä käytiin vahtimassa uittoja. Uittomiehet saivat muuten olla rauhassa, mutta yhtäkkiä saattoi taivaalle ilmestyä valvontakone. Ja tietysti herroja on tällä kuljetettu. Onpa jopa Urho Kekkonenkin ollut kerran kyydissä, kertoilee Lehonkoski.