Superelokuva tähyää yhä korkeammalle

The Avengers etsii menestystä sarjakuvista tutulla kikalla. Supersankareiden suuren määrän toivotaan tarkoittavan myös suurta määrää rahaa. Sankareiden yhteiset tarinat havaittiin tuottoisiksi jo 1960-luvun supersankarisarjakuvissa.

elokuvat
Kuva elokuvasta The Avengers.
Kuva elokuvasta The Avengers.The Walt Disney Company

Supersankarielokuvat ovat yksi tämän hetken suosituimmista elokuvagenreistä. Niiden tekeminen maksaa paljon ja ne tuottavat pääsääntöisesti jättimäisiä voittoja tekijöilleen. Perjantaina ensi-iltaan tullut The Avengers havittelee entistä isompaa pottia tutulla reseptillä.

Suurmenestystä varten elokuvaan on tuotu neljä jo omista elokuvistaan tuttua supersankaria. Kikka on peräisin elokuvat tuottaneen Marvel-yhtiön 1960-luvun samannimisestä sarjakuvasta.

The Avengers on yksi Marvel-yhtiön menestyneimmistä supersankariryhmistä. Kostajien ja muidenkin sarjakuvien suosio oli Suomessa korkeimmillaan 1980- ja 1990-luvuilla. Tuolloin Marvelin sankareiden seikkailuja toimitti Lauri Narinen, jonka fanit tunsivat paremmin nimimerkillä Mail-Man.

Narisen mukaan The Avengers on uskollinen alkuperäisille Kostajat-sarjakuville. Hän kokee elokuvan asettavan tuleville superseikkailuille korkean riman.

- The Avengersin ehdottomasti parhaat puolet ovat sen vauhti, mielettömät käänteet ja trikit. Jos viihde voi napata otteeseensa niin tämä elokuva sen kyllä tekee, Narinen sanoo.

Ympäri käydään, yhteen tullaan

Yhdysvalloissa 1960-luvulla aloitetut The Avengers -sarjakuvat kokosivat kustantamon sankarit eri sarjakuvien sivuilta yhteiseen seikkailuun. Nyt mediajätiksi kasvanut Marvel yrittää samaa elokuvan puolella.

The Avengers -elokuvassa esiintyvistä supersankareista neljä on seikkaillut jo omassa elokuvassaan. Myös sivuhenkilöt ovat tuttuja niin Rautamiehen, Thorin ja Kapteeni Amerikan kuin vihreän jätin Hulkin nimikkoelokuvissa. Kaikissa niissä on myös viljelty vihjeitä tulevasta yhteisesiintymisestä.

Narisen mukaan idea eri tuotemerkkien tarinoiden välisestä jatkumosta on peräisin Marvel-yhtiön 1960-luvun strategiasta.

- Tämä noudattaa täysin Stan Leen 1960-luvulla Marvelissa luomaa jatkumon konseptia. Aikoinaan samanlaisia ilmiöitä ovat olleet televisiossa Peyton Place ja sen jälkeen Dallas. Tällä tavalla luodaan jatkokysyntää kehittämällä tarinoita eteenpäin.

Riskitöntä viihdettä?

Supertuotot eivät aina edellytä superlaatua. Hollywoodissa suuri budjetti merkitsee usein sitä, että isoja riskejä kartetaan kuin ruttoa. Narisen mukaan The Avengersia edeltäneet supersankarielokuvat voi nähdä markkinointitutkimuksina siitä, menestyisikö sankareiden yhteinen elokuva vai ei.

- Tietenkään samanlaisia riskejä ei voi ottaa kuin sarjakuvissa, jotka voivat kokeilla monia asioita yhtä aikaa. Näiden elokuvien panokset ovat huomattavasti korkeampia, Narinen sanoo.

- Pelkällä varman päälle pelaamisella ei menestystä kuitenkaan tule. Ja menestystä tässä viihdeliiketoiminnassa haetaan.

The Avengers kuitenkin onnistuu, vaikka siinä ei liikaa riskejä oteta. Syy voi olla siinä, että elokuva tavoittaa hyvin sarjakuvista tutun värikkään toiminnan.

Syvempien merkitysten puuttuminen ei ole haitannut edes kriitikoita, jotka ovat pääsääntöisesti pitäneet _The Avengersin _sujuvasta toimintaviihteestä. Esimerkiksi Rotten Tomatoes -verkkopalvelun kokoamissa kritiikeissä elokuva on saanut toistaiseksi parhaan keskiarvon alkuvuoden ison budjetin elokuvista.

Antiikista WTC-iskuihin ja tulevaisuuteen

Supersankaritarinat ovat moderni amerikkalainen ilmiö. Toisaalta niiden esikuvat löytyvät jo kaukaa antiikista. Narisen mukaan yhteyksiä on niin antiikin Kreikan jumaltarustoon kuin pohjoismaisiin Eddan sankari- ja jumalrunoihin.

- Kysymys on samanlaisista tarinoista, joissa ihmisiä voimakkaammat ja samalla heikot olennot seikkailevat, Narinen pohtii.

Toisaalta supersankaritarinat kertovat jotain myös oikeasta maailmasta. The Avengers _onkin lähellä supersankarisarjakuvaa uudistanutta Mark Millarin _Ylivertaiset-tarinaa, jossa ympäröivä maailma on synkempi ja vaarallisempi paikka kuin vanhoissa sarjakuvissa.

Narisen mukaan sarjakuvat ovat aikamme peili. The Avengersin tapauksessa peilattavana on amerikkalainen yhteiskunta.

- Amerikkalaisuus näkyy elokuvassa esimerkiksi moninaisina juonitteluina ja joukkotuhouhkina. Maailmakin on muuttunut kaoottisemmaksi. Esimerkiksi World Trade Centerin terrori-iskut olivat kuin 30-40 vuotta sitten julkaistusta sarjakuvatarinasta.

Tulevaisuudessa Lauri "Mail-Man" Narinen toivoisi näkevänsä elokuvateatterissa sekä kosmisempia että maanläheisempiä superseikkailuja.