Turveluvat aliarvioivat ympäristöhaitat

Tammelan Liesjärvellä turpeennostoa aloitellaan suojeluvesistön naapurissa. Syken asiantuntijan mielestä laki on heikko ja turpeennoston vaikutukset olisi pitänyt tutkia tarkemmin.

Kotimaa
Liesjärven Rinnansuon turpennostoalueen pintavalutuskenttä.
Imeytysaltaasta vedet pumpataan putkesta pintavalutuskentälle, jonka pitäisi suodattaa hiljalleen virtaavaa vettä. - Tämän kentän olisi voinut vähän paremmin tehdä ja muutamia korjausliikkeitä on jouduttu tekemään. Metsäojitetulle suolle on aina vähän hankalaa tehdä pintavalutuskenttää, harmittelee Vapon ympäristöjohtaja Mia Suominen. Simo Pitkänen / Yle

Helsinkiläinen Erja Solla osoittaa mökkijärvensä laitoja: turpeennostosuolta tuleva oja laskee itärannalle mökkien naapuriin ja lännessä siintää kansallispuiston ranta sekä järven Natura-alueet. Järvi on kokenut kovia maa- ja metsätalouden päästöjen takia. Nyt ranta-asukkaat pelkäävät, että tulossa on vain pahempaa.

- Suurin pelkomme on se, että turpeennostoalueelta laskevasta ojasta tulee humusta, joka syö järvestä happea ja vesi samenee. Sieltä tulee mahdollisesti turvelauttoja, jotka tekevät järven uimakelvottomaksi ja pilaavat kalastusvälineitä. Leväesiintymiä tulee lisää, listaa Liesjärven vesiensuojeluyhdistyksen hallituksessa toimiva Solla.

Viranomaisten mielestä mökkiläisten huoli on aiheeton, joten turpeennostolle on annettu sen vaatima lupa. Suolla kolme tuntia rämpinyt, Vapon esittelyn kuullut ja lupapapereihin tutustunut asiantuntija ei ole vakuuttunut.

Laillinen päätös on usein puutteellisiin tietoihin perustuva päätös.

Syken johtava asiantuntija Tapio Lindholm.

- Mökkiläisten huoli on perusteltu, sanoo Suomen ympäristökeskuksen johtava asiantuntija Tapio Lindholm.

Hänen mielestään asioita olisi pitänyt tarkastella tarkemmin, kuin mitä viranomaiset ovat vaatineet.

- Laillinen päätös on usein puutteellisiin tietoihin perustuva päätös, jatkaa Lindholm.

Rankkasateet turpeennoston suurin ongelma

Vuosi sitten valmistunutta suostrategiaa tekemässä ollut Lindholm ei ole mielipiteineen yksin.

Yle Helsinki kysyi Vapolta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, Lindholmilta ja kolmelta muulta korkean tason suotutkijalta näkemyksiä turpeennoston ympäristöarvioista, päästöjen mittauksista ja viranomaisten toiminnasta. Aiheen monimutkaisuudesta kielii se, että edes tutkijat ovat harvasta asiasta yksimielisiä.

Kohtalainen yksimielisyys vallitsee siitä, että suurimpia ongelmia aiheuttava kovat rankkasateet ja kevättulvat. Niiden aikana maasta lähtee liikkeelle pahimmat päästöt, vesiensuojelurakenteilta loppuvat rahkeet kesken, eikä vaikutuksia osata arvioida ympäristöluvasta päätettäessä.

Tutkijoita huolettavat myös veteen liuenneiden aineiden vaikutus vesiin ja sivuutus luvituksessa. Kritiikin keskellä osa tutkijoista muistuttaa, että maa- ja metsätalouden päästöjä arvioidaan ja mitataan turpeennostoakin keveämmin.

Laki on huono tai sitä käytetään huonosti

Ympäristönsuojelulaki ei toimi joko siksi, että se on huono tai siksi, että viranomaisilla ei ole aikaa tai taitoa käyttää sitä tehokkaasti. Lain ja viranomaisten laatu jakaa mielipiteitä, mutta viranomaisten määrästä ollaan yksimielisiä. Heitä on aivan liian vähän.

Liesjärven mökkiläisille ei siis näytä jäävän muuta vaihtoehtoa kuin toivoa, ettei rankkasade iske turpeennostosuolle ainakaan seuraaviin muutamaan, mielellään kolmeenkymmeneen vuoteen. Sen jälkeen suon turvekerrokset on poltettu muun muassa Forssan, Hämeenlinnan ja Keravan voimaloissa.