1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poronhoito

Mielenilmaus on poromiesten hätähuuto

Savukoskella Kuoskussa järjestetty poromiesten mielenilmaus oli ensimmäinen laatuaan. Petojen tappamille poroille järjestetty muistotilaisuus keräsi yli 200 osanottajaa, jotka toivovat, että valtio heräisi siihen, että pedot ovat poromiesten mukaan lopettamassa kokonaisen elinkeinon itäisellä poronhoitoalueella.

poronhoito
Mielenosoitus petopolitiikkaa vastaan
Yle / Vesa Toppari
Mielenosoitus petopolitiikkaa vastaan
Yle / Vesa Toppari

Reilut kaksisataa ihmistä kokoontui sunnuntaina Savukoskelle Kuoskuun petojen tappamien porojen muistotilaisuuteen. Poromiehet eivät ole koskaan aikaisemmin ottaneet näin laajasti kantaa elinkeinonsa puolesta.

- Nyt on niin paha tilanne, että pitää alkaa huutaa, että tulee kuulluksi, poronhoitaja Reija Aaltonen sanoo.

Poromiesten mukaan valtion petopolitiikka uhkaa kokonaista elinkeinoa. Pelkästään Itä-Lapin alueella teurasporojen määrä on 7000 yksilöä vähemmän kuin vajaa kymmenen vuotta sitten.

Tänä vuonna yksistään Kemin-Sompion alueella on neljässä kuukaudessa löytynyt vajaat 250 pedon tappamaa poroa. Tutkimusten mukaan vain joka viides raato löytyy.

Petovahinkojen kasvua ei selitä edes porojen määrän lisääntyminen, sillä teurastuotot ovat laskeneet samaa tahtia petojen tappamien porojen lukumäärän kasvun kanssa.

Itäisellä poronhoitoalueella ongelmaa lisäävät Venäjältä Suomen puolelle ruokailemaan tulevat pedot.

Raha ei korvaa katoavaa kulttuuria

 

Viimeinen niitti muistotilaisuuden järjestämiseksi Kemin-Sompion poromiehiille oli valtion ilmoitus leikata petovahinkokorvauksia 23 prosenttia. Vaikka valtio pystyisikin maksamaan petovahinkokorvaukset täysimääräisenä, ei raha enää riitä pelastamaan tilannetta.

- Kyllä me paljon mieluummin otamme ne elävät porot, kuin korvausrahat, Reija Aaltonen sanoo.

- Ei rahalla voi korvata kokonaista elinkeinoa ja kulttuuria, joka katoaa, jos poronhoito itärajalla loppuu, Kemin-Sompion poroisäntä Raimo Hannuniemi toteaa.

- Emme me ole petovihaajia. Olemme vain huolissamme elinkeinostamme ja niistä perheistä, jotka täällä poronhoidosta saavat elantonsa, pitkän linjan poromies Ari Marjala toteaa.

Marjala muistaa ajan, jolloin Kemin-Sompiossakin oli useampi ammattimetsästäjä, jotka jahtasivat petoja tapporahojen takia useilla eri metsästyskeinoilla.

- Siitä huolimatta ei kertaakaan koko 50-vuotisen poromiesurani aikana ole ollut yhtään vuotta, jolloin petovahinkoja ei olisi tapahtunut, Marja sanoo.

Kemin-Sompion poroisäntä Raimo Hannuniemi toivoo, että petomäärät saataisiin samalle tasolle kuin vuosituhannen alussa.

- Silloin täällä olisi kaikkien hyvä olla. Porotalous pärjäisi hyvin ja petoja juoksentelisi sellainen määrä, ettei uhkaisi elinkeinoa, Hannuniemi sanoo.

Poronhoito pitää syrjäkylät asuttuna

 

Mielenilmaukseen osallistuneet toivovat, että valtio ryhtyisi toimiin porotalouden tulevaisuuden pelastamiseksi. Porolliset pelkäävät, että elinkeinon hiipumisen myötä, hiipuvat myös poronhoitoalueen syrjäseutujen kylät.

- Kyllä me hyvin pitkälle pidämme esimerkiksi tämän Kuoskun kylän lämpimänä, poromies Ari Marjala toteaa.

Poroperheissä hätä on todellinen.

- Poroperheissä tulotaso on pudonnut 40 prosenttia. Jokainen voi tykönänsä miettiä, mitä se perheessä tarkoittaa, summaa Raimo Hannuniemi.

- Me olemme kuin kuka tahansa lapsiperhe, maito on ostettava kaupasta ja lapset hiihtävät suksilla niin kuin muuallakin. Nekin on jostakin ostettava, mutta nyt meidän perheelle tarkoitetut rahat menevät petojen elättämiseen, toteaa Reija Aaltonen.

Lue seuraavaksi