Koe uusi yle.fi

Aamun lehdet: Vaihtoehtoisia energialähteitä etsimässä

Suomi on uusiutuvan energian tavoitteissa parhaiden joukossa, kirjoittaa Kauppalehti. Nykyvauhdilla tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta, arvioivat energiateollisuuden edustajat.

Kotimaa

Turun Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) Bo Österlund toteaa, että Itämeren energiakartta tulee muuttumaan rajusti lähivuosina. Fossiiliset ja ajan myötä ehtyvät polttoaineet – öljy, hiili ja maakaasu – muodostavat maapallon primäärienergiasta yli 80 prosenttia. Raakaöljyn osuus on tästä noin puolet.

Arviot öljyn riittävyydestä nykyisellä 85 miljoonan tynnyrin päiväkulutuksella vaihtelevat 60 vuoden molemmin puolin. EU käyttää noin 490 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa, josta venäläisen tuontikaasun osuus on noin neljännes.

EU-komission arvion mukaan unionin kaasuntuonti tulee vuoteen 2030 mennessä kasvamaan nykytasosta vähintään puolella. Samalla venäläisen kaasun osuus kasvaa siitä 60 prosenttiin.

Österlund arvioi, että liuskekaasu tulee tekemään vallankumouksen energiamarkkinoilla. Yhdysvaltalaisen EIA-tutkimuslaitoksen arvion mukaan yksinomaan Puolassa on yli 5 300 miljardia kuutiometriä liuskekaasua nykyisten tunnettujen runsaan 100 miljardin kuutiometrin perinteisen varannon lisäksi. Putken vastaanottopäässä elää 27 miljoonaa eurooppalaista kansalaista tämän kaasun varassa.

Optimistisimmat arviot Puolan liuskekaasun riittävyydestä sen omaan käyttöön ulottuvat jopa 300 vuoden päähän. Liuskekaasun käyttö mahdollistaa likaavien ja enemmän saastuttavien hiilivoimaloiden käytön korvaamista.

Suomi on parhaiden joukossa uusiutuvan energian tavoitteissa

Kauppalehti (siirryt toiseen palveluun) nostaa pääkirjoituksessaan esiin uusiutuvan energian. EU päätti maakohtaisista uusiutuvan energian tavoitteista sopimuksellisesti sitovalla direktiivillä vuonna 2009. Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuuden EU:ssa pitäisi olla 20 prosenttia. Kukin jäsenmaa sai lisäksi oman erillistavoitteensa.

Suomi on parhaiden joukossa. Suomi ei kuitenkaan energiateollisuuden mukaan pysty nykyvauhdilla lisäämään uusiutuvan energialähteiden osuuttaan 70 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Jarruna ovat erilaiset investointiesteet ja huonosti toimivat metsäenergiamarkkinat.

Etenkin tuulivoiman rakentaminen on jäykän lupamenettelyn ja kaavoituksen monimutkaisuuden vuoksi ollut hidasta. Myös biomassoissa on kompuroitu. Pienpuun energiatuesta tuli MTK:n ja metsäteollisuuden kiistakapula, jota selvitettiin vuosi komissiossa.

Asia on yhä levällään ja jarruttaa Suomen luontaisimman uusiutuvan energian käytön lisäämistä.

Asunnot tuottamaan tarvitsemansa energian

Tähän ei välttämättä ole kovin pitkä matka, toteaa Kaleva (siirryt toiseen palveluun). Teknologian tutkimuskeskus VTT on rakentanut Ouluun koeasunnon, jossa se testaa kiinteistökohtaista energiantuotantoa.

Jo nyt rakennetaan niin sanottuja passiivitaloja, joissa kaikki tai lähes kaikki lämpö saadaan käyttämällä hyväksi auringon tai rakennuksen käytön synnyttämää lämpöä. Tätä kautta on päästy merkittävään energiansäästöön.

Niin ikään monet muut uudet tekniset oivallukset ovat mahdollistaneet sen, ettei kaikkea käytettävää energiaa tarvitse ostaa ulkoa, vaikka ei palattaisikaan puulämmityksen aikaan.

Koeasunnossa asukkaalle tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa kulutukseen omilla valinnoillaan. Tähtäimessä on, että tulevaisuudessa kuluttaja valvoo ja hallitsee omaa energiankäyttöään ja voi jopa myydä kiinteistönsä tuottamaa sähköä muille.

Tämä toki edellyttää niin sanotun älykkään sähköverkon kehittämistä. VTT:llä uskotaan, että kiinteistökohtainen energiantuotanto saattaisi lyödä itsensä läpi jo muutaman lähivuoden aikana.