Siilinpojat palaavat pulskina Kemin luontoon

Viisi Perämeren pohjukasta löytynyttä laihaa siilinpoikasta vietti talven täyshoidossa Pelkosenniemellä. Vahvistuttuaan ne pääsevät takaisin synnyinseudulleen.

luonto
Siili laatikossa purun päällä
Marjukka Parviainen

Itä-Lapin eläinsuojeluvalvoja Marjukka Parviainen sai viime syksynä hoidettavakseen kuusi varsin heikkoon kuntoon joutunutta siilinpoikasta, jotka olivat löytyneet Kemistä. Yksi niistä menehtyi keuhkomatojen aiheuttamaan keuhkotulehdukseen horroksen aikana, mutta loput viisi ovat horrostalossa vietetyn talven jälkeen niin hyvässä kunnossa, että jaksavat jo ärhennellä hoitajalleen.

Siilit ovat nyt Parviaisen mukaan heräilemässä ja käyvät jo puolihorroksessa mutustelemassa niille tarjottuja ruokia.

- Vielä ovat pikkuisen hitaanpuoleisia, mutta kovasti jo ravintoa etsivät kupeista ja ruoka maistuu, Parviainen kuvailee.

Kissanruoalla ja pähkinöillä pulskaksi

Siilit vapautetaan takaisin Kemin luontoon toukokuun puoliväliin mennessä. Ennen sitä niiden täytyy kunnolla herätä ja kerätä syömällä lisää painoa.

Vielä ovat pikkuisen hitaanpuoleisia, mutta ruoka maistuu.

Marjukka Parviainen

- Hyvin energiapitoista ruokaa, jolla saadaan painoa nopeasti eli märkää kissanruokaa ja murskattuja maapähkinän sydämiä. Ja keitettyjä kaloja sekä raikasta vettä, luettelee Parviainen siilinpoikien murkinoita.

Jos tarjoilut ovat luksusta, ei ole majoituskaan ollut heikoimmasta päästä. Siilit päätyivät Parviaisen hoitoon Pelkosenniemelle saakka, vaikka luontaisesti siilit eivät niin pohjoisessa talvehdi. Niinpä siilien hoito on vaatinut eläinsuojeluvalvojalta erityistoimia.

- Siilit ovat talossa talon sisällä. Rakensin puusta ja styrox-levystä ison horrostalon. Siellä niillä on omat yksiönsä, joissa on heinää ja jyrsijöille tarkoitettua sahanpurua, joka eristää hyvin kylmää. Siinä on täytynyt pitää hyvin huolta ilmanvaihdosta ja mahdollisesta lisälämmöntarpeesta, Parviainen kuvailee majoitustiloja.