Suomen lipun pesua ei tarvitse arastella

Haalistuneen tai likaiseksi pinttyneen lipun voi hävittää polttamalla tai laittamalla se talousjätteisiin. Roskiin laitettaessa lippu on leikattava pieniksi palasiksi niin, ettei sitä voi enää tunnistaa lipuksi.

Kotimaa
Kuvassa liehuva Suomen lippu.
Anssi Leppänen / Yle

Toukokuussa on viisi liputuspäivää. Ennen kuin lipun nostaa salkoon, sen kunto on hyvä tarkistaa. Suomalaisuuden liiton toimistonhoitaja Saila Savisen mukaan kansallislippu tulisi pestä säännöllisesti.

- Monilla on sellainen käsitys, että kansallislippua ei saisi pestä, mutta se käsitys on aivan väärä, Savinen sanoo.

Lipun mukana tulee myös sen pesu- ja silitysohjeet. Savisen mukaan säännöllisellä pesulla epäpuhtaudet eivät pinty lippuun ja sen käyttöikä pitenee. Pesun jälkeen lippu pitää kuivata sisätiloissa.

- Jos lippu ei enää puhtaaksi lähde, niin jokainen voi itsekin miettiä kehtaako sitä enää käyttää vai hankkiiko uuden lipun, Savinen sanoo.

Jos lippu on repaleinen sitä saa paikata, kunhan paikkausjäljet eivät pistä silmään lippua käytettäessä.

Loppuun palvellut lippu kannattaa hävittää huolella. Savinen suosittelee saksimaan lipun pienempiin osiin ennen roskiin laittoa.

- Jos vielä jakaa palaset parin eri päivän pussiin, välttyy siltä, että joku sen ilkivaltaisesti kursisi kokoon ja käyttäisi väärin, Savinen sanoo.

Lipun voi myös polttaa, jos se on mahdollista.

Isännänviirin voi suunnitella vaikka itse

Isännänviirin käyttöä ei ole säännelty. Isännänviirillä voi liputtaa vaikka yötä päivää.

- Hyvän tavan mukaista on virallisina liputuspäivinä ottaa viiri alas ja laittaa kansallislippu tilalle, Savinen sanoo.

Suomalaisuuden liiton mukaan isännänviirin värit valitaan usein isännän syntymämaakunnan mukaan, mutta viirin voi myös suunnitella itse ja käyttää siinä vaikka suvun tunnuksia.

Toukokuun yhdeksäntenä päivänä vietettävänä Eurooppa-päivänä kansalaiset voivat liputtaa Suomen lipulla. Savisen mukaan Eurooppa-päivän liputusta varten ei tarvitse hankkia EU-lippua. Käytännössä EU-lippua käytetään raja-asemilla, satamissa ja joissakin valtion virastoissa.

Savisen mukaan suomalaiset liputtavat hyvin, vaikka mitään liputusvelvollisuutta ei Suomessa ole.

- Tässä maassa on liputusvapaus, mikä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että lipua voi käyttää myös juhlistamassa omia perhejuhlia. Juhlien laadulla ei ole mitään rajoituksia, lipun voi vetää salkoon, vaikka jokaisena syntymä- ja nimipäivänä, Savinen sanoo.

Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin ylös asti ja lasketaan sieltä yhden kolmasosan tangon mittaa alas. Lippua ei siis lasketa tangon puoliväliin asti.

- Käytännössä lipun alareuna on tangon puolivälissä, ei lipun roikkuva helma, Savinen ohjeistaa.

Vain juhannuksena lippu voi olla salossa yön yli

Savisen mukaan tavallisina liputuspäivinä liputus alkaa aamulla kello kahdeksan. Liputus päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.

- Auringon laskuaikaa ei tarvitse katsoa mistään virallisesta kalenterista, lipun voi laskea kun alkaa hämärtää, Savinen sanoo.

Itsenäisyyspäivänä liputetaan aamu kahdeksasta ilta kahdeksaan. Myös vaalipäivinä liputus päättyy kello kahdeksalta, vaikka aurinko olisikin laskenut.

Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.

- Se on ainut kerta kun lippu saa jäädä yöksi salkoon, Savinen sanoo.