Eripuraa Brysselissä: Paljonko maksaa paniikinhallinta?

Päämääränä on tehdä Lehman-paniikin toistuminen mahdottomaksi. Sovun synnyttyä tuhannet pankit joutuvat kaapimaan lisämiljardeja.

talous

EU-valtiovarainministerit etsivät tänään ratkaisua pankkien vakavaraisuussäännösten kiristämiseen eli siihen, paljonko pankeilta vaaditaan omaa pääomaa suhteessa taseissa oleviin riskeihin. Ministerit ovat hyvin eri linjoilla.

Vakavaraisuuslain tarkoituksena on välttää Lehman Brothersin kaatumisen käynnistämä finanssikriisi vastaisuudessa.

Niin kutsuttu Basel III -sopimus pakottaisi pankit kasvattamaan pääomaa 7 prosenttiin suhteessa riskiin. Nykyisin raja on 2 prosenttia. Hyvinä aikoina puskuria tulisi olla vielä ylimääräiset 2,5 prosenttia.

Useat maat, kuten Ruotsi ja Britannia, haluaisivat velvoittaa pankkinsa vielä kireämmillä vakavaraisuussäännöillä, mutta ilman EU:n siunausta. Riitaa on myös siitä, mikä lasketaan pääomaksi.

Sovun synnyttyä EU-laki koskisi yli 8 000:a pankkia, joiden olisi pakko haalia miljardeja ylimääräistä pääomaa.

Vuonna 2008 Lehman Brothersin synnyttämä paniikki maksoi Euroopan pankkien tukemisena jopa biljoonia euroja hallituksille.

Ranskan ja Saksan kannan mukaan yksittäiset maat eivät saisi omin päin koventaa vakavaraisuusvaatimuksia. Maiden pelkona on, että tällainen päätös voisi suitsia lainoitusta ulkomaalaisessa tytäryhtiössä. Silloin kärsijänä olisi pieni valtio, jolla ei ole suurta kotimaista pankkijärjestelmää.

Maat saattaisivat myös ryhtyä kilpaan siitä, kenen pankeilla on suurimmat varannot.

EU:n puheenjohtajamaana Tanska yrittää löytää ratkaisun Britannian kannan ja Ranskan kannan välimaastosta.

Lähteet: AP