Poliittinen turvapaikka EU-maiden välillä on harvinaisuus

Professori Martin Scheininille ei tule suoralta kädeltä mieleen, että Suomi olisi aiemmin myöntänyt poliiittista turvapaikkaa toisesta EU-maasta tulleelle hakijalle.

Kotimaa
Martin Scheinin
EPA/MARTIAL TREZZINI

Poliittisen turvapaikan myöntäminen toisesta EU-maasta tulleille on harvinaista mutta ei ennenkuulumatonta, sanoo ihmisoikeuksiin perehtynyt professori Martin Scheinin.

- On tilanteita, joissa EU-maan tulee vartioida, ettei ihmisoikeuksia loukata myöskään silloin. kun henkilö karkotetaan tai luovutetaan toiseen EU-maahan.

Tärkeimmät tilanteet ovat sellaisia, joissa ei voida taata, ettei henkilöä luovuteta edelleen sellaiseen kolmanteen maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa olisivat vaarassa, Scheinin sanoo.

- Tällaisen tilanteen pitäisi soittaa hälytyskelloja ja johtaa siihen, että EU-maa on valmis myöntämään turvapaikan.

Myös olot, joihin luovutettava joutuisi, voivat olla sellaisia, että niitä itsessään pidetään epäinhimillisinä.

- Tämä on tilanne nykyisin Kreikassa, jossa turvapaikkaa hakevien henkilöiden vapaus riistetään määräämättömäksi ajaksi ja he joutuvat olosuhteisiin, joissa kenenkään ei pitäisi olla.

Suomen lait lupaavat turvaa

Menneinä vuosikymmeninä turvapaikkoja myönnettiin etenkin Espanjasta tulleille baskeille, koska heidän pelättiin joutuvan kidutetuiksi Espanjassa. Näitä tapauksia oli useissakin Euroopan maissa, Scheinin kertoo.

Hänelle ei tule suoralta kädeltä mieleen tapauksia, joissa Suomi olisi myöntänyt poliittisen turvapaikan toisesta EU-maasta tulleelle hakijalle.

Siihen, ovatko Hadizhat ja Malek Gatajev Suomessa paremmassa turvassa kuin Liettuassa, Scheinin sanoo, että Suomen ulkomaalaislaki ja perustuslaki ovat yksiselitteisiä: ne suojaavat palauttamiselta siten kuin kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät.