Tuulihaukka sietää liikenteen melua muttei häiriköitä

Tuulihaukkapariskunta voi pesiä jopa parin metrin päässä tiestä. Se ei ole erikoista, sillä autojen ääni ei haittaa näitä siipiveikkoja.

luonto
Tuulihaukan poikasia pöntössä.
Tuulihaukan poikasia pöntössä.Simo Kymäläinen / Yle

Haukkojen pesintä on vasta alkamassa. Koiraan lisäksi naaraskin pyydystää pellolla ruokaa, eikä siis vielä haudo. Biologi, Tampereen yliopiston lehtori, Vesa Hyyryläinen katselee Paltamossa pesiviä tuulihaukkoja kiikarilla usean sadan metrin päästä.

  • Ei ne pelkää koneita, mutta jos ihminen tulee ulos autosta, ne lähtevät välittömästi pakoon, sanoo Hyyryläinen.

Naaraan odotetaan munivan lähiviikkoina. Mikäli menee liian lähelle, naaras saattaa keskeyttää munien haudonnan ja lentää pakoon. Emoton pesä voi houkutella paikalle munarosvot: varikset tai naakat. On siis paras pysytellä kaukana.

Ruoka nousee esille pellosta Koiras ja naaras nököttävät puiden oksissa aukean laidassa parin sadan metrin päässä toisistaan. Aukealla on vielä ohut lumikerros. Petolintujen katseet ovat tiukasti tielle ja ojalle.

  • Haukka voi olla siinä parikin tuntia. Sitten se lentää ja hakee myyräaterian, sanoo biologi Vesa Hyyryläinen.

Tuulihaukat ovat myyrien ja hiirien perään. Ne pesivät mielellään peltojen ja hakkuuaukeiden lähellä. Pesäpaikan valinnassa painaa ruoan läheisyys. Ruuan perässä ei lennetä kauas, se on energiansäästöä.

Tuulihaukka ei rakentele pesiä vaan se etsii mielellään variksen entisen pesän. Etenkin metsättömillä seuduilla pikkuhaukoilla on vaikeuksia löytää sellaisia. Siksi tekopesien ja pönttöjen asentaminen turvaa elinoloja.

Rengastaminen ei häiritse pesintää, kun se tehdään nopeasti asiantuntevissa käsissä.

Vesa Hyyryläinen

Paltamossa haukkapariskunnan koti on laudoista valmistettu tekopesä ladon seinässä.

  • Sen pitää olla avonainen edestä, että haukka voi kurkkia ja tuntea olonsa turvalliseksi, kertoo Vesa Hyyryläinen, joka rakentaa vuosittain toistakymmentä tekopesää Kainuun linnuille.

Pesivä naaras on nälkäinen

Naaras hautoo munia muutaman viikon. Koiras tuo naaraalle myyriä ja hiiriä lähistöltä. Koiraan ruoan etsintä muuttuu vielä kiireisemmäksi, kun poikaset kuoriutuvat ja ruoan tarve kasvaa. Naaras aloittaa uudestaan saalistamisen, kun poikaset ovat isoja.

Biologi Vesa Hyyryläinen kirjaa ylös havaintoja.
Yle / Jouni Pilto

Juhannuksen paikkeilla tuulihaukan poikaset nousevat siivilleen. Sitä ennen viralliset rengastajat käyvät yleensä pesällä. Samalla naaras haavitetaan vähäksi aikaa. Mittaamisen jälkeen se vapautetaan.

- Rengastaminen ei häiritse pesintää, kun se tehdään nopeasti asiantuntevissa käsissä, tietää Hyyryläinen.

Rengastustoiminta vaatii hyväksytyn tentin yliopistolla, ja sen jälkeen pitää anoa rengastuslupa, jota valvotaan.