Nokia-historioitsija suitsuttaa Ollilaa johtajana

Nokia-kritiikissä on unohtunut, mistä lähtökohdista yhtiö teknologiabisnekseen lähti, ja mikä tuolloin oli Ollilan osuus, miettivät Häikiö ja professori Markku Kuisma.

talous
Nokia-historijoitsija Martti Häikiö (oik.) ja taloushistorian professori Markku Kuisma.
Merkittävä aikakausi suomalaisessa taloushistoriassa päättyi eilen, kun Jorma Ollila astui syrjään Nokian hallituksen johdosta. Minkälainen oli lopulta Ollilan kausi Nokiassa, onko hänen viime aikainen arvostelunsa oikeutettua ja onko suuryhtiöiden aika jo mennyttä Suomessa? Vastaamassa Nokia-historijoitsija Martti Häikiö ja taloushistorian professori Markku Kuisma.

Aamu-tv:ssä perjantaina vieraillut Nokia-historioitsija, dosentti Martti Häikiö ei yhdy Nokian väistyneestä johtajasta esitettyyn kritiikkiin.

Myöskään aamun toinen Nokia-asiantuntija ei arvostelua allekirjoita - päinvastoin. Taloushistorian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta pitää Ollilaa Nokian pelastajana silloin, kun yhtiö vasta opetteli teknologiabisnestä.

- Hieman vaisuksi jäi tunnelma eilen, miettii Nokian yhtiökokouksessa itsekin istunut ja yhtiön historiaa kirjoittanut dosentti Martti Häikiö.

- Kun muistaa ne hurmoksen ajat, kun Nokia oli maailman huipulla, ja kassa kilisi niin yhtiössä kuin osakkeenomistajalla, niin onhan tämä tietysti toinen tilanne.

Ollilan johtajakautta kokonaisuudessaan Häikiö pitää huikeana.

- Ollila johti yhtiötä vaiheessa, jolloin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran suomalaisyhtiö nousi suurella toimialalla maailman johtavaksi. Suomesta ei löydy yhtiötä, joka olisi yhtä dominoivaan asemaan noussut, hän arvioi.

Ollila pelasti Nokian konkurssin partaalta

- Täytyy muistaa, että Nokia oli vuosina 1991-92 konkurssin partaalla. Ja kun sieltä lähdetään nousemaan tunnelmat ovat ihan erilaiset kun saadaan se oikea henki päälle. Menestyminen on miellyttävä, mutta myös vaarallinen asia mille tahansa organisaatiolle. Kun sitä kestää riittävän kauan, tulee tilanne että siihen menestykseen ihastutaan itsekin ja tietynlainen valppaus häviää. Sitten ei tarvitse tehdä kuin yksi iso virhepäätös ja se on siinä, pohtii Kuisma.

Oikeanlaisen johtajan lisäksi Häikiön mielestä aika oli otollinen Nokian ainutlaatuiselle nousulle maailman huipulle.

- Itse uskon, että Nokian menestyksen takana oli pääsy kolmanteen teolliseen vallankumoukseen, erityisesti digitaalisuuden ymmärtäminen, ja verkkojen rakentaminen. Ollilan rooli 90-luvun alussa oli lähinnä karsia ja fokusoida. Onko nyt sitten ongelmana se, että on pudottu ja taannuttu nopeasta teknologisesta muutoksesta, joka on tälle toimialalalla ominaista Häikiö kysyy.

- Johtaminen on valintoja, joskus kaikki valinnat näyttävät yhtä hyviltä, mutta toiset niistä osoittautuvat vääriksi, toiset oikeiksi, filosofoi Kuisma.

Esimerkiksi Nokian ohi ajaneen Samsungin valinta rakentaa kännykkänsä useamman käyttöjärjestelmän varaan voi osoittautua paremmaksi valinnaksi kuin pelkästään Mircosoftin varaan jättäytyminen, miettii Häikiö.

Mahdollisuuksia ei vielä ole menetetty

- Samsung teki siinä mielessä erilaisen strategisen valinnan, että se meni näihin uusiin teknologioihin. Samsungilla on oma käyttöjärjestelmä, android, mutta ne ottivat myös Windowsin. Niillä on siis useammat onget vedessä. Kun toimiala kehittyy äärettömän nopeasti, niin loppujen lopuksi kukaan ei voi tietää, mitkä sovellukset ja ominaisuudet lähtevät lentoon, hän sanoo.

Häikiön mielestä tuleva vuosi näyttää pärjääkö Nokia tällä "yhdellä raiteella".

- Ei pidä aliarvioida Microsoftia, kun se on niin dominoiva kuitenkin, hän sanoo.