Sara Hildénin arvokokoelma kärsii ahtaista tiloista

Sara Hildén ei taiteen ostajana tyytynyt keskinkertaisuuksiin. Tampereelle on viidessä vuosikymmenessä karttunut ainutlaatuinen kokoelma modernia taidetta.

kulttuuri
Sara Hildenin muotokuva Erik Enrothin maalaamana.
Yle / Mari Latva-Karjanmaa

Suomen merkittävimpiin modernin taiteen omistajiin kuuluvan Sara Hildénin säätiön perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Tamperelainen liikenainen Sara Hildén perusti nimeään kantavan säätiön toukokuussa 1962, kun hänen avioliittonsa kuvataiteilija Erik Enrothin kanssa oli kariutunut.

Sara Hildén alkoi määrätietoisesti hankkia kokoelmaansa sekä koti- että ulkomaista nykytaidetta ja modernin taiteen klassikoita. Hän johti säätiötä aina kuolemaansa, lokakuuhun 1993 saakka. Sen jälkeen säätiön hallitusta on johtanut aiemmin muun muassa Aamulehti-yhtymän ja työnantajaliitto STK:n johtotehtävissä toiminut Timo Laatunen. Laatunen ei ujostele kehuessaan kokoelmaa.

- Kyseessä on Suomen paras modernin taiteen kokoelma, kuittaa Laatunen.

Kokoelmassa on 4600 maalausta, veistosta, piirustusta ja grafiikantyötä. Säätiön varallisuuden arvoa on vaikea arvioida, mutta kokoelmaan kuuluu useita miljoonien eurojen arvoisia merkkiteoksia.

- Kyllä tämän kokoelman arvolla voitaisiin yksi Guggenheim Helsinkiin rakentaa, heittää Laatunen. Mutta kokoelma pysyy tietysti Tampereella.

- Suurin osa varallisuudesta on kiinni taideteoksissa. Säätiön hallituksen velvollisuus on kartuttaa myös muuta sijotusomaisuutta niin, että sen tuotoilla pystytään ostamaan jatkuvasti kallistuvaa, korkeatasoista taidetta.

Taideteoksia lainataan ympäri maailmaa

Tampereen Särkänniemeen sijoitetun kokoelman omistaa säätiö, mutta Sara Hildénin taidemuseota ylläpitää Tampereen kaupunki. Museo tekee vilkasta yhteistyötä sekä koti- että ulkomaisten museoiden kanssa. Arvoteokset kiertävät lainassa ympäri maailmaa, kertoo kokoelmapäällikkö Päivi Loimaala.

- Ehkä merkittävin teos on Francis Baconin George Dyerin muotokuva. Se on viimeksi kiertänyt Lontoon Tate Britainissa, Madridin Pradossa sekä New Yorkissa Metropolitan-museossa.

Baconin huippukauden töistä on kansainvälisissä taidehuutokaupoissa maksettu kymmeniä miljoonia euroja.

Sara Hildènin kokoelman muita ulkomaisia nimiä ovat muun muassa Pablo Picasso, Joan Miró, Paul Klee, Alberto Giacometti, Henry Moore, Fernand Léger ja Giorgio Morandi.

Kotimaisen kokoelman taiteilijoihin kuuluvat muun muassa Helen Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Kimmo Kaivanto, Kain Tapper, Outi Heiskanen, Silja Rantaen ja Hannu Väisänen.

"Tampereen Eteläpuisto olisi unelmapaikka"

Tampereen kaupungin ylläpitämä Sara Hildénin taidemuseo avattiin Särkänniemeen vuonna 1979. Museo kärsii tilanahtaudesta ja osa näyttelytiloista on jouduttu muuttamaan varastoiksi.

- Taide on tehty katsottavaksi. Kun tilaa on vähän, teos täytyy sijoittaa varastoon ja se on meillä aivan liian monen teoksen kohtalo, sanoo kokoelmapäällikkö Päivi Loimaala.

Museota voitaisiin laajentaa Särkänniemeen rakennettavalla lisärakennuksella tai uudisrakennuksella, joka sijaitsisi kauniilla paikalla veden äärellä. Sara Hildénin toive oli museo "siellä, missä ihmiset liikkuvat". Museonjohtaja Riitta Valorinnalla ja säätiön hallituksen puheenjohtajalla Timo Laatusella on yhteinen unelma.

- Uusi museo Tampereen Eteläpuistossa, Pyhäjärven rannassa olisi mansikkapaikka.