Särkikalojen odotetaan palaavan kalatiskeille

Kotimaisten särkikalojen saatavuus paranee, kun niiden poistokalastus käynnistyy rannikoilla. Särkikaloja nostetaan aluksi valtion tuella ja viedään Baltian maihin, elleivät suomalaiset jalostajat ja kuluttajat niistä innostu.

Kotimaa
Särkikaloja kalatiskillä.
Yle / Simo Pitkänen

Helsingin Hakaniemen kauppahallista sai tänä aamuna etsiä särkikaloja tarkalla silmällä. Ostajia olisi enemmän kuin ostettavaa.

- Pikku lahnaa, särkeä ja säynävää menisi aika hyvin - lähinnä aasialaiset ja afrikkalaiset ostavat kaiken mitä löytyy. Suomalaisille isompaa lahnaa ja säynävää menisi ihan hyvin, arvioi kalakauppias Mirno Kivilahti.

Särkikalojen poistokalastuksesta hyviä kokemuksia

Tänä keväänä koko Suomen rannikolla alkavaa särkikälojen poistokalastusta on kokeiltu parin vuoden ajan Suomenlahdella ja Turun saaristossa. Perjantaina julkistetun raportin tulokset ovat lupaavia. Kalaa riittää, se on terveellistä, ja jos se saadaan ruokapöytään, siitä yleensä pidetään.

Jalostajilla ja kuluttajilla paluuta menneeseen

Kokeilun aikana saadut ruokakalat laivattiin kuitenkin suurelta osin Baltiaan. Suomalaiset kuluttajat pelkäävät etenkin pienten kalojen ruotoja, eivätkä jalostajat tahdo enää muistaa, miten särkikaloja pitäisi käsitellä.

Pienikokoiset kalat ovat jääneet norjalaisen lohen ja kasvatetun kalan jalkoihin. Nyt joudutaan taas vanhoja asioita opettelemaan uudelleen ja modernisoimaan jalostustekniikkaa siten, että kotimaiset kalat saadaan markkinoille sopivassa muodossa, sanoo tutkija Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

WWF suosittelee

Kalasuosituksillaan keskustelua herättänyt WWF näyttää kotimaisille särkikaloille vihreää valoa. Ympäristöjärjestö näkee suomalaisen poistokalastuksen jopa hyvänä mallina muulle maailmalle.

- Kun maailman kalavarat ovat kääntyneet laskuun ja väestö kasvaa, on ollut pakko ruveta etsimään alihyödynnettyjä paikallisia varoja ja muualla maailmassa kun tätä on mietitty, niin Suomessa on jo testattu. Toivottavasti särkikalat tulevat takaisin, toivoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Ympäristövaikutuksia arvioidaan vasta myöhemmin

Valtion tuen suurin peruste on rehevöityneen Itämeren tilan parantaminen. Näin laaja kokeilu merialueella on kuitenkin ainutlaatuinen ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta, kun poistokalastusta on jatkettu usean vuoden ajan. Näillä näkymin valtio rahoittaa toimintaa ainakin 2-3 vuotta. Tavoitteena on, että särkikalojen pyynnistä saadaan tuista riippumatonta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa muun kalastuksen oheen.