Ollila: Keskustelu ahneudesta ylilyönti

Nokian entisen hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan Jorma Ollilan mielestä yritysjohtajien palkkaus on Suomessa muutamia ylilyöntejä lukuunottamatta kohdallaan.

Kotimaa
Jorma Ollila.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Lauantaina TV 1:n Ykkösaamussa vieraillut Jorma Ollila pitää viime päivien keskustelua suomalaisten yritysjohtajien suurista palkkioista ylilyöntinä. Ollilan mielestä suomalaisten yritysjohtajien palkitsemistaso on eurooppalaisittain "kohtuullisella tolalla".

Johtotehtävissä olevien korkeisiin palkkioihin on viime aikoina ottanut kantaa muun muassa elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.). Häkämiehen mukaan palkkiopyynnöissä pitäisi olla kohtuullinen.

Myös työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoi vappupuheessaan, että johtajien palkitseminen on ylittänyt kohtuullisuuden rajat.

- Suomessahan talouselämän johdon palkkakehitys on jossain siinä Norjan ja Slovenian kanssa häntäpäässä, Ollila sanoi.

Koko keskustelu lähti liikkeelle vuoden 2008-2009 USA:n ja Euroopan pankeissa tehdyistä suurista virheistä.

Optio-ohjelma ei laiskistuttanut

Jorma Ollila ei allekirjoita sitä, että optio-ohjelmaan pääsy Nokialla olisi kääntynyt itseään vastaan ja tehnyt äkkirikastuneista Nokian työntekijöistä riippumattomia ja laiskistuttanut optio-ohjelmaan piiriin kuuluneet työntekijät.

- En kyllä tällaista allekirjoittaisi, ei tällaista ollut näkyvissä, Ollila sanoi.

Nokian jättänyt, entinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ei pidä yhtiön tämän hetken tilannetta yhtä kriittisenä, kuin mitä se oli 1990-luvun alussa.

- Jos 90-luvulla ei Nokiaa olisi nostettu, niin ei nyt ei olisi, mitä murehtia, Ollila sanoi.

Ollila myöntää virheet

Ollilan mukaan Nokian vaikeudet johtuvat ongelmista ohjelmistoalustaosaamisen kehittämisessä.

Olisi pitänyt tehdä jotain sellaista, jolla olisi räjäytetty normaali, turvallinen ajattelu, sellainen raju nykäys, sellainen totaalinen organisaation herättäminen

Jorma Ollila

. - Kyllä se pääosin lähtee tietysti tämän ohjelmistoalustaosaamisen ohuudesta ja siitä, että se ei ole ollut eurooppalainen vahvuus. Me identifioimme sen kymmenen vuotta sitten, 90-luvun lopulla, 2000-luvun alussa, että sen tulee jatkossa olla Nokian vahvuus, mutta me emme pystyneet sitä rakentamaan, hän sanoi.

Ollilan mukaan jotain aivan erikoista olisi pitänyt tehdä tämän ohjelmistoteknologiaosaamisen lisäämiseksi.

- Jotain sellaista, jolla olisi räjäytetty normaali, turvallinen ajattelu, sellainen raju nykäys, sellainen totaalinen organisaation herättäminen noin kymmenisen vuotta sitten, hän sanoi.

Ollila uskoo, että vaikeudet voitetaan, sillä yhtiö on edelleen täynnä huippuosaajia.

- Nämä ovat kuitenkin pitkiä prosesseja, lähes maratoneja, Ollila sanoi.

Mikä meni pieleen?

Markkina-analyytikot ovat viime viikkoina veikkailleet, että Nokia ei enää saavuta entistä asemaansa. Jorma Ollila käänsi haastattelussa asian toisinpäin: uskomattoman kauan Nokia pystyi kovin kilpaillulla alalla pitämään ykkössijan, 14 vuotta.

Ohjelmistoalustaosaamisen Ollila kuitenkin myönsi ohueksi. Tämä osaaminen tunnistettiin ja määriteltiin kymmenisen vuotta sitten Nokian vahvuudeksi, mutta sitä ei pystytty silti rakentamaan. Hän arveli kuitenkin Nokian pääsevän vielä mukaan uuteen ohjelmistoteknologiaosaamiseen.

Lehdissä on viime viikkoina etsitty Nokian ja myös Ollilan tekemiä virheitä.

- Jotain normaalin turvallisen ajattelun räjäyttävää ehkä olisi pitänyt tehdä kymmenisen vuotta sitten, pitkäaikainen toimitusjohtaja arvioi kauttaan.

Saksan malli

Teollisen pohjan rapautumisella ja tuotannon siirtymisellä halvemman kustannustason maihin saattaa Jorma Ollilan mielestä olla haitallisia sosiaalisia seurauksia. Hän piti hyvänä Saksan tapaa ylläpitää tuotantoa omassa maassa. Tämä edellyttää Ollilan mukaan mm. maltillista palkkakehitystä, rakenteellisia ratkaisuja ja verotuksen uudelleenarviointia. Hän toivoo Saksan mallin mukaisia asenteita myös Suomeen.

Tulopoliittiseen raamisopimukseen Ollila sanoi olleensa pettynyt. Hänestä se oli taaksepäinmenoa paikallisesta sopimisesta, mikä on ollut saksalaisen mallin hyvä piirre. Ollila pelkää, että raami jäykistää työmarkkinoita tai johtaa takaisin liukumiin.