Työnhaku Matille Vladimiria helpompaa

Esimerkiksi venäläisnimisten on lähetettävä työpaikkahakemuksia kaksinkertainen määrä suomalaisnimisiin verrattuna saadakseen kutsun työhaastatteluun.

Kotimaa
Nuori mies täyttää lomaketta työvoimatoimistossa.
Mikko Stig / Lehtikuva

Helsingin yliopistossa valmistuneen tuoreen tutkimusraportin mukaan jopa 40 prosenttia väestöstä kertoo kokeneensa syrjintää työpaikallaan. Suurin osa syrjinnästä on ikään perustuvaa, sillä jopa 10 prosenttia työntekijöistä on havainnut työpaikallaan ikäsyrjintää. Erityisen runsaasti työsyrjintää kokevat nuoret työntekijät.

Suomalaiset työntekijät ovat havainneet ikään perustuvan syrjinnän ohella lähes yhtä runsaasti syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita ja -tekijöitä kohtaan. Kun se suhteutetaan etnisten vähemmistöjen kokoon, voidaan tuloksen tulkita kertovan maahanmuuttajien erityisestä alttiudesta joutua syrjinnän uhreiksi.

Vieraskielinen nimi vaikeuttaa työnsaantia

Tutkimuksessa testattiin myös, miten kaksi koulutukseltaan ja työkokemukseltaan samankaltaista, mutta esimerkiksi etnisyydeltään poikkeavaa, kuvitteellista henkilöä haki samaa työpaikkaan.

Ensin hakijat soittivat työnantajalle kysyäkseen, voiko paikkaa vielä hakea. Toisessa vaiheessa hakijat lähettivät hakemuksensa työnantajalle.

Tutkimuksen perusteella lähes puolet työnantajista syrjivät venäläisnimisiä hakijoita. Venäläisnimisten piti lähettää hakemuksiaan kaksi kertaa enemmän suomalaisnimisiin verrattuna ennen kuin saivat kutsun työhaastatteluun.

Suuri osa syrjinnästä jää piiloon

Tutkimusraportti luovutettiin tänään työministeri Lauri Ihalaiselle (sd.), joka otti kantaa työelämässä tapahtuvaan syrjintään. Ihalaisen mukaan suuri osa syrjinnästä erityisesti työhönottotilanteessa jää piiloon.

Myös raportti tuo esiin myös suomalaisen syrjintätutkimuksen aukkokohtia. Esimerkiksi romanien, vammaisten sekä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen tilanteesta on vain vähän tietoa.

Vuonna 2010 viranomaisille tehtiin runsas 150 valitusta työsyrjinnästä.