Maa- ja metsätalousvaliokunta kieltäisi lohestamisen Itämerellä

Valiokunta teki merkittävästi ministeriön linjasta poikkeavan lausunnon lohestamisesta. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää Itämeren lohenpyyntiä suurena uhkana lohikannoille.

lohi

Maa- ja metsätalousvaliokunta vaatii lohenkalastuksen lopettamista Itämerellä. Valiokunta toteaa antamassa lausunnossaan yksiselitteisesti, että Itämerellä tapahtuvasta niin sanotusta sekakantakalastuksesta tulee luopua.

Valiokunnan mukaan Itämeren kalastus on suuri uhka lohikannoille, sillä siinä kalastetaan kaikkien jokien lohta, pystymättä erottelemaan jokikohtaisia kantoja.

- Näin esimerkiksi Simojoen todella heikko lohikanta joutuu suuren kalastusponnistuksen kohteeksi, toteaa valiokunnan lappilainen varajäsen Simo Rundgren (Kesk.).

Rundgrenin mukaan nykyinen kalastus merkitsee monien pienten lohikantojen tuhoa.

Valiokunnan lausunto on historiallinen, sillä se poikkeaa olennaisesti maa- metsätalousministeriön linjasta.

Valiokunnan lappilaisedustaja Heikki Autto (Kok.) on tyytyväinen siitä, että lohen nousu kutujokiinsa asetetaan eduskunnan kannanotoissa kalastuspolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi.

-Tämä lausunto viitoittaa nyt uutta suuntaa Suomen lohipolitiikalle. Tämä on Lapin kannalta erittäin hyvä asia, Autto iloitsee.

Valiokunta haluaa muutoksia myös kiintiöihin

Valiokunta otti kantaa myös Itämeren lohikiintiöiden määrittelyyn. Nykyisellään kiintiöt määritellään eri valtioiden kesken saalishistorian mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtana on vuosikymmeniä sitten määritellyt kiintiötasot.

- Tuolloin saatiin Itämeren lohesta suurin osa sai lähtönsä istukkaista kun taas nykyään suurin osa on Tornionjoen lohta. kertoo Simo Rundgren tiedotteessaan.

Tästä syystä valiokunta oli sitä mieltä, että lohikiintiöiden perusteita pitää muuttaa siten, että aletaan noudattaa kutuvaltioperiaatetta.

Tämä siirtäisi sekä oikeuden että vastuun lohesta pääosin Suomelle ja Ruotsille, joiden joista suurin osa Itämeren lohista saa alkunsa.

-Suomen ja Ruotsin joet tuottavat Itämeressä vaeltavat lohikannat ja siksi Suomen ja Ruotsin tulee myös kantaa huoli lohikantojen kestävyydestä ja nousulohien mahdollisuudesta palata kutujokiinsa. Nyt Suomen osalta eduskunta näyttää oikeaa tietä tässä asiassa, Heikki Autto toteaa.

Valiokunta nostaa esiin myös sen, että jokiin nousevien lohien määrän kasvu tulee asettaa lohipolitiikan tavoitteeksi.