Virkamiesruotsi on ongelma ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia.

Kotimaa
Ruotsin oppikirja
Jari Pelkonen / Yle

Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden lähtötaso ruotsin opintoihin on todettu useaan otteeseen erittäin heikoksi. Lähtötasotestien perusteella suurin osa opiskelijoista tarvitsee runsaasti valmentavaa opetusta ruotsin kieleen ennen kuin he ovat valmiita osallistumaan ns. virkamiesruotsin kurssille.

Esimerkiksi vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan ammatillisen tutkinnon suorittaneista opiskelijoista vain kaksi prosenttia läpäisi ruotsin lähtötasotestin puhtailla papereilla. Ylioppilaistakin vain joka viides selvisi varsinaiselle kurssille ilman valmentavaa opetusta.

- Tutkittua tietoa ei viimeisiltä vuosilta ole saatavilla, mutta tilanne ei ainakaan ole parantunut, kielten koordinaattori Tuija Kiviaho jyrähtää kysyttäessä opiskelijoiden tämän hetkistä tasoa.

Opiskelijoiden lähtötasoa on huonontanut viime vuosina myös ylioppilasuudistus. Ruotsia ei ole enää tarvinnut kirjoittaa pakollisena aineena ylioppilaskirjoituksissa.

- Ylioppilasuudistuksen vaikutus näkyy selvästi lähtötasotestien tuloksissa, Kiviaho kertoo.

Meidän pitää hoitaa sellaista perusopetusta, jota olisi pitänyt hoitaa jo aikaisemmin.

Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Seppo Pynnä

Hidastaa valmistumista

Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista. Tuija Kiviahon mukaan tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri.

- Se vie paljon aikaa ja energiaa niiltä opiskelijoilta, joilla on puutteellinen lähtötaso, Kiviaho toteaa.

AMK-tutkintoon vaadittavan virkamiesruotsin suorittaminen saattaa pahimmillaan muodostua kompastuskiveksi ja hidastaa opiskelijan valmistumista. Tapauksia on paljon.

- Ne, joilta puuttuu kieliopinnot, puuttuu usein myös muita perusopintoja. Siinä tulee usein silloin kumulatiivinen vaikutus, että kaikki rupeaa sitten hidastumaan. Siinä mielessä se hidastaa myös valmistumista, Kiviaho toteaa.

Tukikurssien kustannukset opiskelijoille?

Satakunnan ammattikorkeakoulun johdossa tilanne aiheuttaa harmaita hiuksia. Rehtori Seppo Pynnän mukaan ammattikorkeakoululle täysin ylimääräisten valmentavien opintojen hintalappu kohoaa jopa 200 000 euroon vuodessa.

- Se millä tavalla ammattikorkeakoulut joutuvat säästämään, niin yhtälö alkaa olemaan melkolailla mahdoton, Pynnä toteaa.

- Ammattikorkeakoulut on asetettu äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen. Meidän pitää hoitaa sellaista perusopetusta, jota olisi pitänyt hoitaa jo aikaisemmin, Pynnä sanoo.

Pohdittavaksi tulee, kuka näistä tukiopinnoista kantaa vastuun. Jopa kustannusten siirtämistä suoraan opiskelijoille on mietitty.

Nykyisellään pakkoruotsi vie liikaa huomiota ammattiopinnoilta, joten vaihtoehtoja pohditaan. Yksi niistä on pakollisen ruotsin pudottaminen kokonaan pois tutkintovaatimuksista.

- Hyvin kriittisesti pitää miettiä, onko se järkevää pitää pakollisena, kun lähtötaso on näin alhainen. Jotakin pitää tehdä ennen ammattikorkeakouluun tuloa tai miettiä uudestaan tätä pakollisuutta, rehtori Seppo Pynnä sanoo.