Syytteetkin salaisia suomalaistutkijan vakoiluoikeudenkäynnissä

Tanskan turvallisuuspoliisin entisen päällikön mukaan julkisenkin tiedon luovuttaminen voi olla vakoilua. Tiistaina alkanut oikeudenkäynti on Tanskan hallituksen vaatimuksesta salainen.

Ulkomaat
Timo Kivimäki
Timo Toivanen / Lehtikuva

Tanskassa on alkanut vakoiluoikeudenkäynti suomalaista professori Timo Kivimäkeä vastaan. Kivimäki on kiistänyt syytteet, mutta sanoo, ettei voi muuten kommentoida asiaa, koska Tanskan ulkoministeriö on vaatinut oikeudenkäynnin salaiseksi.

– Syyttäjällä ei ole lupaa puhua mitään, ja siksi minun mielestäni ei ole reilua, että minäkään puhun, Kivimäki perustelee.

Hän olisi halunnut oikeudenkäynnin avoimeksi, koska se olisi hänen mukaansa purkanut mystiikan jutun ympäriltä.

– Tässä ei ole mitään erityistä, ja oletan, että todisteet tulevat osoittamaan minut syyttömäksi, Kivimäki sanoo.

Avoinkaan tieto ei ole aina sallittua

Tanskan turvallisuuspoliisin entisen päällikön mukaan Kivimäki voidaan todeta lain mukaan syylliseksi, vaikka hän ei olisi luovuttanut salaista tietoa.

Julkisuuteen tulleiden tietojen ja Kivimäen oman kertoman mukaan hän kirjoitti venäläisille raportteja kansainvälisestä politiikasta ja luovutti muutaman tanskalaisen tutkijan yhteystiedot, jotka olivat ilmeisesti avoimesti internetissä.

Jos syytetty tietää tapaavansa vieraan vallan vakoilijoita, teko on rangaistava, vaikka luovutettu aineisto olisi merkityksetöntä.

Hans Jørgen Bonnichsen

Tanskan turvallisuuspoliisin PET:n entisen päällikön Hans Jørgen Bonnichsenin mukaan on samantekevää, ovatko luovutetut tiedot tieteellisiä raportteja, puhelinluetteloja tai henkilöiden nimiä.

Bonnichsenin mukaan olennaista on, ymmärsikö Kivimäki olevansa tekemisissä vakoilijoiden kanssa.

– Mikäli syyttäjä voi todistaa, että syytetty tiesi tapaavansa vieraan vallan vakoilijoita, teko on rangaistava, vaikka luovutettu aineisto olisi merkityksetöntä.

Diplomaattien pakeille vain turvallisuuspoliisin luvalla?

Bonnichsen sanoo, että ulkomaisia diplomaatteja tapaavien pitäisi varoa, mikäli kohtaamisiin liittyy outoja piirteitä, kuten puhelimessa sovitun tapaamisajan siirtämistä tai muu tapaamispaikka kuin suurlähetystö.

Tanskalaisissa tutkijapiireissä kysellään nyt, missä kanssakäymisen raja kulkee. Pitääkö jatkossa varmistaa selustansa soittamalla turvallisuuspoliisille aina ennen kuin tapaa ulkomaalaisen diplomaatin, kuului yksi kysymys Kööpenhaminan yliopistolla, kertoo Ylen kirjeenvaihtaja Tom Kankkonen.

Kööpenhaminan yliopistossa työskennellyt Kivimäki oli syytteen mukaan yhteydessä Venäjän vakoilijoihin vuodesta 2002 alkaen. Bonnichsen oli PET:n palveluksessa vuoteen 2006.

Kivimäen enimmäisrangaistus voisi olla kuusi vuotta vankeutta, mutta syyttäjä ei vaadi kovinta mahdollista rangaistusta.