Koe uusi yle.fi

Kyrönmaan muinaiset mahtimiehet haudattiin aseiden ja hevosten kera

Kyrönmaan metsistä löytyy maamme tihein muinaismuistojäämistö. Museoviraston tutkijat inventoivat tänä kesänä alueen muinaiskohteet, osasta tehdään käyntikohteita yleisölle.

luonto
muinaisjäämistö muinaisjäänne hauta hautakivi rautakausi Vähäkyrö Aittomäki Museovirasto
Rautakautisen muinaishaudan kiviä Vähänkyrön Aittomäellä.Yle / Pasi Takkunen

Vähänkyrön ja Isokyrön muinaismuistojäännöksistä tehdään yleisön käyntikohteita. Suurin osa muinaismuistoista on paikallisten mahtimiesten ja merkittävien naisten hautoja. Niiden päälle on ladottu kivimuodostelmia. Muinaismuistojen verkosto on Kyrönmaalla Suomen tiheintä. Haudat ovat peräisin ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta ja kivihaudat on tehty silloisen meren rannan tuntumaan.

- Tässä vaiheessa rautakautta vainajat poltettiin roviolla. Useinkaan viitteitä rovion paikasta ei olla saatu. Ilmeisesti roviopoltto on tehty syrjässä ja vainaja on laitettu roviolle juhlapuvussa. Miehillä ovat olleet aseet ja joskus hevonenkin mukana. Laivaan on myös haudattu miehiä tai otettu koko laiva mukaan roviolle. Naisilla on ollut yllään myös juhlapuvut ja siihen liittyvät korut, joskus veitsi vyöllä ja esiliina. Ihmisen poltetut jäännökset ja esineet on tarkasti kerätty roviolta talteen. Tuotu sitten hautapaikalle ja asetettu haudan pohjalle. Hauta on peitetty kivillä, kertoo Museoviraston argeologi Satu Kuusisto.

Tänä kesänä Vähänkyrön ja Isonkyrön muinaismuistomerkeistä inventoidaan vähintään 70 ja joukosta valitaan kymmenkunta käyntikohteiksi. Vuoden kuluttua niille luodaan kulkureitistö ja maastoon hautapaikoille laaditaan taulut, jotka kertovat muinaisjäännösten historiasta.

Jäämistöt kielivät vauraasta alueesta

Muinaisjäämistöjä löytyy muun muassa Kokkolan ja Kristiinankaupungin väliseltä alueelta, mutta erityisen paljon niitä on havaittu Laihialla, Vähässäkyrössä ja Isossakyrössä. Merenrantaviiva kulki ajanlaskumme alkuaikoina Kyrönmaata pitkin. Tuolloin asukkaiden vauraus perustui hylkeenpyyntiin ja kalastukseen.

- Haudoista on löydetty hyvin arvokkaita esineitä: aseita, keihäänkärkiä, koruja ja solkia. Myös kultaesineitä, jotka ovat silloisen hallitsijan myötä jääneet Ruotsin valtion omistukseen, muistuttaa Koivisto.

Kivimuodostelmat myös ryöstöjen kohteina

Hautojen läheisyydestä ja jopa hautakerroksista on löydetty myös asumusten jäänteitä. Tämän tutkimus on paljastanut vasta 2000-luvulla. Muinaismuistoja on tutkittu ainakin jo 1600-luvulta lähtien. Silloin erityisesti papisto oli asialla. Moni muinaisjäämistön sijaintipaikka on selvitetty 1800-luvun lopun tutkimuksissa. Viime vuonna Laihialta inventoitiin yli 300 muinaismuistoa.

Tällähetkellä muinaismuistojäämistöja on osin vaikea erottaa maastosta. Kasvillisuus on ne saattanut peittää. Maaomistajien velvollisuus on karsia muinaismuistojen päällä rehottava kasvillisuus ja varvikko. Muinaisia jäämistöjä on myös ryöstetty ja kiviä on haettu kuormakaupalla lähiseudun asuinpaikkojen tarpeisiin. Todennäköisesti alunperin kiviladelmat olivat huomattavasti korkeampia ja näyttävämmän näköisiä kuin jäljelle jääneet nykyiset kiviröykkiöt.

- Kiviröykkiöiden alkuperäistä kokoa ei ole pystytty selvittämään, toteaa Kuusisto.