Lahna on poistumassa kalamiehen ruokalistalta

Lahna on karsiutumassa kalastajien pyyntilistoilta Pyhäjärvellä, Kouvolassa. Lahnat eivät enää kasva samanlaisiin mittoihin kuin ennen aikaan, joten niiden kalastamisesta on tulossa turhaa.

Kotimaa
Eino Petäjämäen viimeisin lahna tarttui haukiverkkoihin ja painoi noin 200 grammaa.
Eino Petäjämäen viimeisin lahna tarttui haukiverkkoihin ja painoi noin 200 grammaa.Yle / Juha Korhonen

Vuosikymmenet Kouvolassa lahnaa itselleen ja muille jaalalaisille kalastellut Eino Petäjämäki heitti viime kesän päätteeksi lahnaverkot nurkkaan.

- Viime vuonna viidellä lahnaverkolla tuli kymmenen lahnaa, Petäjämäki harmittelee.

Lahnat eivät ole varsinaisesti kadonneet, päinvastoin. Ongelma onkin siinä, että vedet ovat niitä täynnä. Vesien rehevöityessä, särkikalat lisääntyvät vauhdilla. Kilpailu ravinnosta on aiheuttanut sen, että lahnat jäävät pieniksi.

- Lahnoista tuli niin laihoja, että niistä hävisi rasva tykkänään. Ei sellaista kukaan syö.

Vielä kymmenkunta vuotta sitten Petäjämäki nosteli Pyhäjärvestä parikiloisia lahnoja. Nyt laihat lahnat uivat verkkojen läpi, ja jos niitä haukiverkkoihin tarttuu, ovat ne yleensä alle kilon painoisia.

- Mitä suuremmaksi mennään, sitä laihempia ne ovat, Petäjämäki kertoo.

Kääpiöityminen suomalainen vitsaus

Lahnojen koko on pienentynyt myös esimerkiksi Iitin Urajärvellä. Siellä paikalliset kalastajat ovat löytäneet valkoisia matoja lahnoista. Petäjänmäkikin on epäillyt kaloissa olevan jokin tauti. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella ajatus tyrmätään.

- Ne voivat olla lahnamatoja tai muita loisia. Loiset liittyvät tiheisiin kantoihin, mutta loiset eivät ole syy kalojen pieneen kokoon, sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari.

Kalojen jääminen entisaikoja pienemmiksi on Oikarin mukaan yleinen ilmiö Suomessa.

- Se on sellainen suomalainen vitsaus. Kalat kääpiöityvät, kun niitä ei kukaan kalasta.

Oikari kertoo, että särkikalojen poikaset kilpailevat ravinnosta paremmin kuin petokalojen. Petoja on siten vähemmän karsimaan särkikalojen kantoja.

Lahna on vielä erikoisessa asemassa, sillä ainoa peto, jonka suuhun lahna mahtuu, on hauki. Haukea taas kalastetaan paljon.

Hitaat keinot käytössä Loiset eivät ole syy kalojen pieneen kokoon.

Petoja on yritetty pitää vesissä karsimassa särkikaloja nostamalla petokalojen alamittoja ja suurentamalla verkkojen silmäkokoa pitkin 2000-lukua. Tuloksia, jos niitä ylipäätään syntyy, joudutaan kuitenkin odottelemaan vuositolkulla.

Tehokkaampi keino särkikalojen kantojen hillitsemiseksi on poistokalastus. Sisävedet ovat siltä osin pulassa, sillä valtio tukee poistokalastusta vain merialueilla.

Eläkepäiviä viettävä Eino Petäjämäki on jo vaihtanut lahnaverkot haukiverkkoihin. Kevään toistaiseksi suurin saalis on noin viisikiloinen hauki. Petokalat ovat myös kelvanneet ihmisille kylällä.

- Kyllä ne kelpaavat nykyisetkin kalat. Ylimääräiset haetaan kotoa, vaikka ei niitä nyt tietysti paljoa ole.