Pari hammasta ja jalan luu johtivat minimammutin jäljille

Kreetan saaren kääpiölaji oli eristyneisiin oloihin kehittynyt metrin korkuinen otus, mutta silti aito mammutti.

tiede

Kreetan saarelta on löytynyt outo lisä nisäkkäiden sukupuuhun: minimammutti, jolla oli kokoa vain nykynorsun poikasen verran. Otuksesta oli aiemmin löydetty vain kivettyneitä poskihampaita, mutta nyt tutkijoilla on päätelmiensä tueksi myös viime kesänä esiin kaivettu etujalan luu.

1900-luvun alussa löydettyjen hampaiden perusteella tutkijat luokittelivat pienen paksunahan tuolloin norsulajiksi. Hampaissa oli kyllä mammutin ominaisuuksia, mutta tutkijoista tuntui mahdottomalta ajatella, että Kreetan pienellä saarella olisi ollut mammutteja, kun siellä jo tiedettiin olleen norsuja.

Viime vuonna brittitutkijat kuitenkin saivat haaviinsa sekä jalan luun että vielä yhden poskihampaan, mikä sai heidät analysoimaan myös aiemmat löydöt uudelleen. Lopputulos oli kiistaton: poskihampaan kiilteen kohoumat ja kiemurat saattoivat kuulua vain mammutille.

Jalan luun perusteella minimammutti oli vain 1,1 metrin korkuinen ja 310 kilon painoinen, vaikka oli täyskasvuinen. Lontoon luonnonhistoriallisen museon paleontologi Victoria Herridge kuvailee eläimen ulkonäköä samanlaiseksi kuin aasialaisen norsun poikasella; ruumis vain oli rotevampi ja syöksyhampaat kaarevat.

Kääpiöityminen oli jumiin jääneiden lajien selviytymistaktiikka.

Paleontologi Martin Sander

Niukat olot suosivat pientä kokoa

Minimammutti, jolle Herridge ja hänen tutkijatoverinsa Adrian Lister ovat antaneet nimeksi Mammuthus creticus, saattoi kehittyä saarellaan jo 3,5 miljoonaa vuotta sitten. Se on äärimmäinen esimerkki eristyneissä olosuhteissa kehittyneestä kääpiölajista.

Kääpiöeläimiä löytyy ennen muuta saarilta, joiden ekosysteemi ei ole riittänyt pitämään yllä suuria lajeja. Normaalia pienempiä mammuttilajeja on tätä ennen löytynyt Wrangelinsaarelta Koillis-Siperian rannikolta ja Etelä-Kalifornian saarilta.

Saksalaisen Bonnin yliopiston paleontologi Martin Sander kuvailee kääpiöitymistä jumiin jääneiden lajien selviytymistaktiikaksi. Välimeren saarilla on aikoinaan elänyt muun muassa kääpiövirtahepoja ja -norsuja, Sander sanoo. Jopa ihminen on saattanut käyttää samaa taktiikkaa, mikäli teoria indonesilaisen Floresinsaaren pienikasvuisista ihmisistä pitää paikkansa. Heidän sukupuutostaan on vain 18 000 vuotta.

Tutkimuksesta kertoo tiedelehti Nature. (siirryt toiseen palveluun)