1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jätteet

Kotkan Lehmäsaari puhdistuu ja roskat tutkitaan

Pidä Saaristo Siistinä selvittää, mitä huuhtoutuu mereltä ja mikä lentää rannalla olijoiden käsistä hiekalle. Kaksituhatta tumppia ei ole ollenkaan harvinainen löytö.

Kuva: Yle / Eijaleena Martikainen

Kaksi naista ja mies kulkee rantaa, mittaa ja merkitsee alueita ja alkaa noukkia roskia merkityiltä kaistoilta järjestelmällisesti. Joka roska nimetään ja luokitellaan kansainvälisen kaavakkeen mukaan. Ja roskaa löytyy: muovia, korkkeja, tölkkejä, metalliesineitä, risa yksinäinen sandaali. Täällä ulapan puoleisella rannalla etiketit viittaavat Puolaan ja Venäjälle. Tavaroita on lentänyt yli laidan satamissa vierailevista laivoista. Mantereen puoleiselta rannalta löytyy tätä enemmän myös tupakantumppeja ja limsapulloja.

Kotkan Lehmäsaari on mukana hankkeessa, jossa kolme suomalaissaarta puhdistetaan, ja niiden rantojen roskat tutkitaan ja vertaillaan. Pidä Saaristo Siistinä -projektipäällikkö Hanna Haaksi kertoo, että nyt otetaan roskista selvää. Utössä ja Björkössä Paraisissa, Turun Ruissalossa, Kaarinan Hovirinnassa ja Helsingin Pihlajasaaressa hän risteilee rantaa tiedottaja Nora Forsmanin kanssa, ja apuna on paikallisiakin aktiiveja. Kotkassa venekyydin tarjoaa Jouni Kelkka, joka auttaa hankkeessa rannallakin.

- Olen ikäni veneillyt ja aion jatkaa. Vaikea ymmärtää, mikä välinpitämättömyys saa ihmiset heittämään roskia veteen. Ikään kuin ne häviäisivät kokonaan, kun ovat poissa silmistä, Jouni Kelkka ihmettelee.

Sen minkä ottaa retkelle mukaan jaksaa kyllä tuoda rantaankin, hän muistuttaa.

Selvityksen jälkeen ryhdytään toimiin

Tänään siivoojat eivät hoppuile. Joka roska tutkitaan ja kirjataan. Elokuussa ja syksyllä palataan tutkimaan täsmälleen samat paikat, jotta nähdään mihin suuntaan roskaaminen kehittyy. Kaikkiaan rantoja tarkastellaan kaksi vuotta tässä hankkeessa.

Vaikea ymmärtää, mikä välinpitämättömyys saa ihmiset heittämään roskia veteen.

Jouni Kelkka

- Tämä on ensimmäinen kerta kun rantaroskat selvitetään ja vertaillaan näin laajasti. Kahden vuoden selvitysten perusteella suunnittelemme toimia: asennekasvatusta kansalaisille, ehdotuksia päättäjille, sanoo projektipäällikkö Hanna Haaksi.

Sadan metrin pituinen ja kymmenen metrin levyinen kaistale tuottaa kassikaupalla roinaa. Tupakantumpit kerätään pienemmältä alueelta, kukaan ei jaksaisi noukkia kaikkia hiekassa lojuvia filttereitä.

- Kaksituhatta tumppia ei ole ollenkaan harvinainen löytö. Kaikki roska on tietysti ikävää silmälle, mutta lisäksi eläimet saattavat syödä vaikka muovia ja tukehtua siihen. Isot esineet voivat tarttua potkureihin - on vaarallista ja taloudellisesti turmiollista heittää roskia rannalle ja veteen. Retkeilijät voisivat kerätä roskia, ja yhteiskunta voisi järjestää satamiin ja rannoille roskienkeräyspaikkoja, Haaksi miettii.

Veneilijät voivat käyttää hyvällä omallatunnolla PSS-yhdistyksen roskienkeruupaikkoja, jos maksavat vuosittaisen 30 euron jäsenmaksun.