Venäjän verkossa: Julkista palvelua ja uusia tehtaita

Satutteko tietämään, että Yleisradio saa neljänneksen tuloistaan myymällä mainoksia, ettei sillä ole nopeaa uutisvälitystä eikä sen tv-kanavilla ole analyyttista aineistoa, tai ettei Suomen tv-kanavilla ole kilpailua. Näin Venäjällä kerrotaan.

Venäjän verkossa
Grafiikka.
Sergei Chirkov / EPA / YLE Uutisgrafiikka

Suomalaisen tv-tarjonnan alennustila on käynyt ilmi keskustelussa, jota Venäjän mediassa on käyty (siirryt toiseen palveluun) julkisen palvelun televisiotoiminnan aloittamisesta. Kansakunnan tilaa koskeneessa puheessaan presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti viime vuoden lopulla, että maahan perustetaan uusi julkisen palvelun tv-kanava, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Asiaa koskeneessa julkisessa keskustelussa esiteltiin myös ulkomaisia esimerkkejä, missä yhteydessä myös Yleisradio tuli esille.

Täysin puolueeton kanava

Presidentin asetus uudesta, puolueettomasta kanavasta, annettiin huhtikuun 17. päivänä ja rahaa sen perustamiseen (siirryt toiseen palveluun) on varattu peräti 80 000 euroa. Uuden tv-kanavan pääjohtajan, joka myös toimii sen päätoimittajana, nimittää Venäjän presidentti, joka myös nimittää sen hallintoneuvoston jäsenet. Yhtiöjärjestyksen vahvistaa Venäjän hallitus. Kanava lähettää ohjelmaa puolustusministeriön tv-kanavan taajuudella, joka tavoittaa enimmillään 64 miljoonaa ihmistä.

Virkakautensa päätteeksi antamassaan haastattelussa presidentti Medvedev joutui perustelemaan, miksi maassa, jossa jo ennestään toimii kolme valtiojohtoista tv-kanavaa, vielä tarvitaan neljäs, julkisen palvelun kanava.

Kolmannen valtakunnallisen pääkanavan NTV:n toimittaja rohkeni suorassa lähetyksessä väittää, että valtakunnallisilla kanavilla valtion käsi vaikuttaa jo nyt toimituspolitiikkaan määräämällä esimerkiksi sen, keitä saa haastatella ja keitä ei.

Medvedev myönsi, että pääkanaviin kohdistuu poliittista vaikuttamista, mutta että kysymys haastateltavien valinnasta on toki aina päätoimittajan ja hänen toimittajiensa välinen asia. Sensuurihan on maassa perustuslailla kielletty, Medvedev muistutti, joten jos sitä ilmenee, viranomaisten pitää siihen puuttua. Toistaiseksi ei ole puututtu.

Talous kasvaa kohisten

Venäjän mediasta saa hyvän käsityksen siitä, kuinka nopeasti ja kuinka monilla aloissa Suomen ja Venäjän taloudellinen kanssakäyminen etenee. Tässä muutama esimerkki vain kahden viime viikon ajalta:

Kesko (siirryt toiseen palveluun)aikoo laatulehti Kommersantin mukaan perustaa Venäjälle kaksi ruokakauppaketjua. K-Citymarkettien lisäksi se aikoo avata ensi vuonna sekä Moskovaan että Pietariin enintään 1500 neliön supermarketteja. Lisäksi Kesko on ostanut kokonaan omakseen Intersport- ketjun, jonka liikkeiden määrän se aikoo nostaa nykyisestä 35:stä seitsemäänkymmeneen. Vuoteen 2015 mennessä Kesko aikoo investoida Venäjän toimintoihinsa kaikkiaan noin 300 miljoonaa euroa.

Virallinen uutistoimisto RIA Novosti kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Honka puolestaan aikoo käynnistää Venäjällä 3-4 hanketta vuodessa. Suomalaisen Oriola-KD:n myynti kasvoi (siirryt toiseen palveluun) Vedemostin mukaan alkuvuonna yli 30 prosenttia edellisvuodesta. Yritys omistaa Venäjällä lääkkeiden maahantuojan Oriolan sekä kaksi apteekkiketjua. YIT:n tytäryhtiö rakentaa Pietarin keskustaan 45 000 asuntoneliötä ja 5300 neliötä toimistotilaa, jne.

Vuosisadan oikeudenkäynti

Ensi kertaa huomasin oikeusalan ammattilaisille tarkoitetussa nettijulkaisussa asiallisen selostuksen suomalaisen sosiaalilainsäädännön perusteista. Asianajaja Aleksei Kokk selvittää artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun) sitä, mitä Suomessa merkitsee yksityisyyden suoja ja mitä se erityisesti merkitsee lapsiin liittyvissä asioissa.

Hän kertoo myös, miten lapsia kasvatetaan ilmaisemaan ja perustelemaan kantojaan. Kun tämän tietää, Kokkin mukaan ei tarvitse ihmetellä, mikseivät suomalaiset sosiaaliviranomaiset vastaa syytöksiin, joita heitä vastaan esitetään, kun lasten huoltajuuskiistoja puidaan julkisesti.

Näkisipä tällaista tekstiä joskus myös Venäjän valtamediassa. Mutta ei. Sen sijaan radioasema Russkaja Sluzba Novostei kertoo, että Anton Salosen huoltajuuskiistaa käsitellään ensi viikolla, toukokuun 16. päivänä. Antonin äidin, Rimma Salosen tukijat toivovat, että heidän asiaansa tulisi ajamaan (siirryt toiseen palveluun) itse Pavel Astahov, Venäjän presidentin lapsiasiamies. Jos heidän toiveensa toteutuu, silloin nähdään, miten neuvostoaikana KGB:ssa saatu koulutus puree oikeudenkäynnissä, jossa syytettynä on Suomen hallitus ja välillisesti koko suomalainen järjestelmä.

Muistakaa katsoa televisiota 

Mutta palataan vielä lopuksi tv-tarjonnan laatuun, joka siis Venäjällä kaikesta päätellen on kaupallisesta vaikutuksesta vapaata, uutistoiminta on nopeaa ja tasapuolista, kanavat täynnä ajankohtaista ohjelmistoa ja kanavien välinen kilpailu ankaraa mutta tervettä. Venäläisen kadun miehen suhtautumista kuvaa ajankohtainen anekdootti suoraan Moskovasta.

Korkea virkamies lähetettiin jokin aika sitten kaukaiseen itäsiperialaiseen keskukseen selostamaan alueen mahtimiehille Venäjän talouden modernisaation saavutuksia. ”Neljä vuotta sitten”, puhuja kertoi, ”presidentti Medvedev havaitsi, ettei Kazanissa ole tarpeeksi sähköä. Tarvitaan uusi sähkölaitos, ja nyt, vain neljä vuotta myöhemmin, se jo jauhaa sähköä asukkaiden tarpeisiin”.

Yleisön joukosta nousi käsi, puheenvuoro myönnettiin, ja mies totesi: ”Minä tulen juuri Kazanista, ei siellä ole mitään uutta sähkölaitosta”.

Tämä ei puhujaa hidastanut, vaan hän jatkoi: ”Kolme vuotta sitten pääministeri Putin totesi, että Rjazanissa tarvitaan uusi autotehdas. Ja nyt, vain kolme vuotta myöhemmin, tehdas jo tuottaa autoja asukkaiden tarpeisiin”. Taas yleisön joukosta pyydettiin puheenvuoro: ”Mutta minä tulen juuri Rjazanista, ei siellä ole mitään uutta autotehdasta”.

Nyt puhuja hermostui ja huusi; ”Lopettakaa ihmeessä tuo matkailu – ja katsokaa televisiota”.

Näin olivat asiat tänään. Venäjän verkossa jälleen kahden viikon kuluttua tällä samalla paikalla tähän samaan aikaan.