Mahla sopii vaikka kasvovedeksi

Hivenaineita sisältävä makeahko neste virtaa koivuissa keväisin. Puun sijainti vaikuttaa mahlan makuun.

luonto
Olavi Henttunen valuttaa mahlaa koivusta.
Yle / Tommi Forsman

Keväällä luonto tarvitsee talven jäljiltä hivenaineita. Koivun mahlaa nauttimalla voi yrittää saada virkistystä myös meille ihmisille. Vaikka luonnontuotteiden keräily on vähentynyt, mahlankeruun perinne elää vielä vahvana ainakin Muhoslaisten Anja ja Olavi Henttusen luona.

- Mahla on hyvää ja puhdasta vettä. Uskotaan, että mahlalla olisi muun muassa munuaisten toimintaa tukevia vaikutuksia. Lisäksi kirjallisuudessa on mainittu myös mahlan suotuisa vaikutus nivelille. Mahlaa voivat käyttää kaikki. Suositteleisin jopa atooppisesta ihosta kärsivää ihmistä kokeilemaan mahlan valelua iholle, Anja Henttunen kertoo. Henttuset keräävät mahlaa omistamillaan tiluksilla Yli-Kiimingissä. Anjan puoliso Olavi Henttunen on käyttänyt mahlaa jo pienestä pojasta lähtien.

- Asuessani lapsena Muhoksella taitoin koivusta oksan ja mahlaa alkoi oksan päästä tippumaan. Kun mahlaa laittoi sitten kielen päälle, se maistui mukavalle. Päätin sen jälkeen kokeilumielessä kerätä mahlaa talteen myös astiaan.

- Olen käyttänyt mahlaa jo pidemmän aikaa ja mielestäni se sisältää aineksia, joilla on terveydellisiä vaikutuksia, Olavi Henttunen toteaa.

Koivun mahlasta on moneksi

Koivujen mahlaa on Suomessa käytetty kautta historian monenlaisiin tarkoituksiin. Mahla sisältää muun muassa happoja, sokereita, entsyymejä sekä valkuaisaineita. Mahla koostuu lähes yksinomaan puun maasta keräämästä vedestä. Lisäksi mahlassa on runsaasti hivenaineita kuten kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia.

- Käytämme mahlaa erilaisissa juomisissa mahdollisimman paljon. Lisäksi mahlavesi sopii esimeriksi leivontaan tai vaikka kasvojen pesemiseen. Mahla sopii yhteen myös joidenkin viinien kanssa, Anja Henttunen kertoo.

Ruokajuomaksi sopivassa yhdistelmässä mahlavettä sekoitetaan viiniin tasoittamaan punaviinin makua. Makuun vaikuttaa paljon myös puun sijainti. Esimerkiksi karussa maastossa elävän koivun mahla ei ole yhtä makeaa.

Kerääminen on suhteellisen tarkkaa puuhaa

Mahlasesonki riippuu kevään etenemisnopeudesta. Jos lämpimiä päiviä tulee nopeasti, on kausi hyvin lyhyt ja mahlan maku häipyy. Puun heräillessä mahlan tuotanto alkaa ja nestettä voi kerätä korkeintaan noin neljän viikon ajan.

- Ilmojen lämmetessä puu muodostaa nopeasti hiirenkorvat eikä käyttökelpoista mahlaa tällöin enää saa, Olavi Henttunen kertoo.

Koivun mahlaa voi kerätä varsin yksinkertaisin keinoin. Puuhun porataan reikä, johon asennetaan esimerkiksi letku. Valuva mahla kerätään sitten astioihin. Samoista puista voi kerätä mahlaa useampana vuonna peräkkäin. Keräämisen päätyttyä reiät voi peittää vaikka puutapilla, jotta puun runkoon ei jää avoimia aukkoja.

  • Keruuastiat täytyy myös suojata hyvin, jotta astiaan ei pääse roskia tai hyönteisiä. Mahla pilaantuu, mikäli sekaan joutuu vieraita aineita. Astiat olisi hyvä tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa, Olavi Henttunen opastaa.
Henttuset siivilöivät ja pakastavat mahlan hyvin pian keruun jälkeen. Koivunmahla säilyy huonosti lämpimässä.
  • Mahla säilyy jääkaapissa korkeintaan viisi vuorokautta. Sen jälkeen maku alkaa muuttua. Lisäksi tulee käyttää korkillista astiaa, mikäli mahlaa säilyttää jääkaapissa, Olavi Henttunen neuvoo.